Sorkka- ja kavioeläinten kuljettaminen Suomessa
Auvinen, Sinikka (2010)
Auvinen, Sinikka
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060311326
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on pohtia sitä, miten eläinkuljetuksissa tapahtuvia rikkeitä voidaan välttää ja samalla myös tehostaa valvontaa. Työ käsittelee pääsääntöisesti Suomessa tapahtuvia sorkka- ja kavioeläinkuljetuksia.
Suurin osa Suomessa ja Euroopassa tarkastettujen eläinkuljetusten epäkohdista johtuu lainsäädännön edellyttämien asiakirjojen puutteista. Eläinkuljetuksiin liittyvä laki ja asetus säätävät ohjeet eläintenkuljettamiselle. Kuljettaminen tai käsittely ei saa aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Eläinkuljetuslain toteutumista valvovat viranomaiset, joihin kuuluu maa- ja metsätalousministeriö, elintarviketurvallisuusvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä paikalliset viranomaiset. Paikallisilla viranomaisilla, eli poliisilla, tarkastuseläinlääkärillä sekä rajaeläinlääkärillä on oikeus suorittaa tarkastus. Myös muilla viranomaisilla on tähän oikeus, mikäli on aihetta epäillä, että eläintä kuljetetaan eläinkuljetuslain vastaisesti. Rikkeistä aiheutuvat seuraamukset ovat lievimmillään neuvoja, joilla pyritään edistämään eläimen hyvinvointia. Vakavammissa eläinkuljetuslaki rikkomuksissa valvontaviranomainen voi välittömästi määrätä eläimet palautettavaksi suorinta tietä lähtöpaikkaan tai vaihtoehtoisesti määräpaikkaan. Valvontaviranomaisella on myös oikeus lopettaa eläin, mikäli sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan.
Eläinten kuljetuksen aikaiset olot ovat menneet parempaan suuntaan, mutta epäkohtia ja rikkeitä esiintyy silti vielä liian paljon. Näitä voidaan vähentää kun lisätään resursseja valvontaan ja samalla kovennetaan rikkeistä tulevia rangaistuksia. Eläinten teuraskuljetukset voisi kieltää kokonaan. Tämä on mahdollista, kun käytetään liikkuvia teurastamoja, jotka menisivät eläimen luo.
Suurin osa Suomessa ja Euroopassa tarkastettujen eläinkuljetusten epäkohdista johtuu lainsäädännön edellyttämien asiakirjojen puutteista. Eläinkuljetuksiin liittyvä laki ja asetus säätävät ohjeet eläintenkuljettamiselle. Kuljettaminen tai käsittely ei saa aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Eläinkuljetuslain toteutumista valvovat viranomaiset, joihin kuuluu maa- ja metsätalousministeriö, elintarviketurvallisuusvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä paikalliset viranomaiset. Paikallisilla viranomaisilla, eli poliisilla, tarkastuseläinlääkärillä sekä rajaeläinlääkärillä on oikeus suorittaa tarkastus. Myös muilla viranomaisilla on tähän oikeus, mikäli on aihetta epäillä, että eläintä kuljetetaan eläinkuljetuslain vastaisesti. Rikkeistä aiheutuvat seuraamukset ovat lievimmillään neuvoja, joilla pyritään edistämään eläimen hyvinvointia. Vakavammissa eläinkuljetuslaki rikkomuksissa valvontaviranomainen voi välittömästi määrätä eläimet palautettavaksi suorinta tietä lähtöpaikkaan tai vaihtoehtoisesti määräpaikkaan. Valvontaviranomaisella on myös oikeus lopettaa eläin, mikäli sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan.
Eläinten kuljetuksen aikaiset olot ovat menneet parempaan suuntaan, mutta epäkohtia ja rikkeitä esiintyy silti vielä liian paljon. Näitä voidaan vähentää kun lisätään resursseja valvontaan ja samalla kovennetaan rikkeistä tulevia rangaistuksia. Eläinten teuraskuljetukset voisi kieltää kokonaan. Tämä on mahdollista, kun käytetään liikkuvia teurastamoja, jotka menisivät eläimen luo.