XML-rajapinnan toteutus Javalla : määrittelytiedoston luku Pulu-sovellukseen
Helenius, Ilkka (2010)
Helenius, Ilkka
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060911849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060911849
Tiivistelmä
Tässä työssä suunniteltiin ja kehitettiin uudenlainen tapa siirtää tiedot java-sovellukselle. Sovellus hyödyntää GPS-dataa paikan kohdentamiseen. Sovellukselle siirrettävät tiedot sisältävät koordinaatti tietoja, kohteiden nimiä sekä tiedostojen nimiä joita käytetään kohteilla esitettävissä esityksissä. Vanhan tiedonsiirtotavan ongelmat olivat sen sekavuus ja virheherkkyys.
Tiedot tuli esittää ymmärrettävässä muodossa, sekä tietoja piti pystyä muuttamaan helposti. Sovelluksessa piti kuitenkin säilyä vanha tiedon prosessointi tapa, jotta vanhat esitykset olisivat vielä käyttökelpoisia.
Työssä päädyttiin käyttämään XML:ää tietojen säilyttämiseen ja Javan DOM-parseria tietojen purkamiseen sovelluksen käyttöön. Päädyttiin DOM-parseriin, koska se purki tiedot hyvin samankaltaisesti kuin aikaisempi menetelmä. DOM-parseri ei myöskään vaatinut mitään ulkopuolisia kirjastoja, vaan pystyttiin käyttämään javan omia kirjastoja.
XML:n käyttöönoton jälkeen aukeni myös muita mahdollisuuksia. Sovellukseen oli helpompi lisätä uusia ominaisuuksia, kuten kohteilla esitettävät kysymykset. Tämä olisi ollut vaikea toteuttaa aikaisemmalla menetelmällä, koska aikaisempi menetelmä käytti CSV:tä eli pilkuilla eroteltuja arvoja.
Työstä on hyötyä myös sovelluksen kehittymisen kannalta. Ilman XML:n käyttöönottoa sovelluksen kehitys jäisi hyvin minimaaliseksi.
Tiedot tuli esittää ymmärrettävässä muodossa, sekä tietoja piti pystyä muuttamaan helposti. Sovelluksessa piti kuitenkin säilyä vanha tiedon prosessointi tapa, jotta vanhat esitykset olisivat vielä käyttökelpoisia.
Työssä päädyttiin käyttämään XML:ää tietojen säilyttämiseen ja Javan DOM-parseria tietojen purkamiseen sovelluksen käyttöön. Päädyttiin DOM-parseriin, koska se purki tiedot hyvin samankaltaisesti kuin aikaisempi menetelmä. DOM-parseri ei myöskään vaatinut mitään ulkopuolisia kirjastoja, vaan pystyttiin käyttämään javan omia kirjastoja.
XML:n käyttöönoton jälkeen aukeni myös muita mahdollisuuksia. Sovellukseen oli helpompi lisätä uusia ominaisuuksia, kuten kohteilla esitettävät kysymykset. Tämä olisi ollut vaikea toteuttaa aikaisemmalla menetelmällä, koska aikaisempi menetelmä käytti CSV:tä eli pilkuilla eroteltuja arvoja.
Työstä on hyötyä myös sovelluksen kehittymisen kannalta. Ilman XML:n käyttöönottoa sovelluksen kehitys jäisi hyvin minimaaliseksi.