Liikuntaneuvonta terveyden edistämisessä : Salon kaupungin liikuntaneuvonnan kehittäminen
Rahko, Ville (2010)
Rahko, Ville
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060611562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060611562
Tiivistelmä
Terveyden edistämisellä tarkoitetaan päivittäin tapahtuvia erilaisia tapahtumia, joiden oletetaan lisäävän ihmisten hyvinvointia tai ennaltaehkäisevän sairauksia. Terveyden edistämisen ja fyysisesti aktiivisen liikunnan on osoitettu olevan tehokas tapa ennaltaehkäistä yleisimpien kansansairauksien esiintymistä sekä se on oleellinen osa niiden hoidossa.
Hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys on lisääntynyt voimakkaasti. Pelkästään diabetesta on diagnosoitu Suomessa 250 000:lla, mutta arvioiden mukaan diabetes on alidiagnosoitu sairaus, jota sairastaa yhteensä puoli miljoona suomalaista. Huolestuttavaa on, että sairastuneista ja riskiryhmiin kuuluvissa on yhä nuorempia henkilöitä.
Liikuntaneuvonnan on osoitettu olevan tehokas tapa edistää terveyttä. Henkilökohtaisella ohjauksella on mahdollista vaikuttaa ihmisen aktivoitumiseen suhteessa omaan liikunnalliseen aktiivisuutteen. Liikuntaneuvonnan keskeisenä tavoitteena on saada liikunnallisesti passiiviset ja riittämättömästi liikkuvat aktivoitumaan ja vaikuttamaan itse liikunnan avulla omaan terveytensä edistämiseen.
Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää Salon kaupungissa toimivan liikuntaneuvonnan toteutumista, sen toimintamallia ja toimintaedellytyksiä. Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää käytössä ja olemassa olevan liikuntaneuvonnan toteutumista, laatia ja kehittää liikuntaneuvonnan toimintamallia Salon kaupungissa sekä selvittää Liikkumisreseptin soveltuvuutta liikuntaneuvonnan sisäisen viestinnän toteutumisessa. Kehittämistyöhön osallistuivat liikuntaneuvontaa toteuttavat tahot eli perusterveyden huollon terveyden edistämisen yhdyshenkilö, avohoidon ylilääkäri ja liikuntatoimen liikunnanohjaajat.
Kehittämistyö toteutettiin syksystä 2008 keväälle 2010. Kehittämistyö toteutettiin ryhmähaastatteluilla, joilla kerättiin liikuntaneuvontaan osallistuvien työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä käytössä olevasta toimintamallista. Kehittämistyön tuloksena syntyi liikuntaneuvonnan toimintamalli, joka hyödyntää sähköistä potilastietojärjestelmää sekä Liikkumisreseptiä.
Hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyys on lisääntynyt voimakkaasti. Pelkästään diabetesta on diagnosoitu Suomessa 250 000:lla, mutta arvioiden mukaan diabetes on alidiagnosoitu sairaus, jota sairastaa yhteensä puoli miljoona suomalaista. Huolestuttavaa on, että sairastuneista ja riskiryhmiin kuuluvissa on yhä nuorempia henkilöitä.
Liikuntaneuvonnan on osoitettu olevan tehokas tapa edistää terveyttä. Henkilökohtaisella ohjauksella on mahdollista vaikuttaa ihmisen aktivoitumiseen suhteessa omaan liikunnalliseen aktiivisuutteen. Liikuntaneuvonnan keskeisenä tavoitteena on saada liikunnallisesti passiiviset ja riittämättömästi liikkuvat aktivoitumaan ja vaikuttamaan itse liikunnan avulla omaan terveytensä edistämiseen.
Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää Salon kaupungissa toimivan liikuntaneuvonnan toteutumista, sen toimintamallia ja toimintaedellytyksiä. Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää käytössä ja olemassa olevan liikuntaneuvonnan toteutumista, laatia ja kehittää liikuntaneuvonnan toimintamallia Salon kaupungissa sekä selvittää Liikkumisreseptin soveltuvuutta liikuntaneuvonnan sisäisen viestinnän toteutumisessa. Kehittämistyöhön osallistuivat liikuntaneuvontaa toteuttavat tahot eli perusterveyden huollon terveyden edistämisen yhdyshenkilö, avohoidon ylilääkäri ja liikuntatoimen liikunnanohjaajat.
Kehittämistyö toteutettiin syksystä 2008 keväälle 2010. Kehittämistyö toteutettiin ryhmähaastatteluilla, joilla kerättiin liikuntaneuvontaan osallistuvien työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä käytössä olevasta toimintamallista. Kehittämistyön tuloksena syntyi liikuntaneuvonnan toimintamalli, joka hyödyntää sähköistä potilastietojärjestelmää sekä Liikkumisreseptiä.