Hukassa on hyvä paikka : puvustuksen suunnittelu nuorisoteatteriin
Kauhanen, Minna (2010)
Kauhanen, Minna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010082512766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010082512766
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli suunnitella puvustus Rantasalmen nuorisoteatterin toteuttamaan Hukassa on
hyvä paikka- musiikkinäytelmään. Näytelmää esitettiin Rantasalmen Tornado-salissa kevään 2010 aikana.
Näytelmä on suunnattu koko perheelle, ja tavoitteenani oli suunnitella puvustus ensisijaisesti lapsikatsojia
ajatellen. Tavoitteenani oli käyttää mahdollisimman paljon värejä ja ideoida hullunkurisia yksityiskohtia,
joissa riittäisi katseltavaa ja ihmeteltävää.
Valitsin suunnitteluni jäsentäjäksi J. Michael Gilletten (2000) suunnittelu- ja ongelmanratkaisu-mallin,
joka koostuu seitsemästä askeleesta (sitoutuminen, analyysi, tutkimus, haudonta, valinta, toteutus, arviointi),
jotka vievät suunnittelua paluukierroksia sisältäen eteenpäin. Käsikirjoitus analyysia tehdessäni
käytin apuna Rosemary Inghamin ja Liz Coveyn (1992) kehittämää analysointimetodia, jossa vastauksia
etsitään selkeiden kysymysten avulla.
Lavastuksen ja puvustuksen avulla näytelmään haluttiin luoda sarjakuvamainen tunnelma. Ideointi puvustukseen
lähti roolianalyysin kautta. Tutkimukseni johdattivat minut etsimään tietoa lapsista teatterin
kokijoina ja selventämään käsitettä absurdi. Perehdyin lisäksi värien käytön mahdollisuuksiin teatteripuvustusta
suunniteltaessa.
Puvustuksen suunnittelu ja toteutus Hukassa on hyvä paikka- näytelmään oli ensimmäinen itsenäinen
puvustusprojektini. Työ oli haastava, mutta myös palkitseva. Näytelmä tarjosi loistavan mahdollisuuden
minulle suunnittelijana toteuttaa omaa näkemystäni ja käyttää mielikuvitusta. Ohjaajalta ja medialta saamani
positiivinen palaute tuki työni tavoitteita. Tärkein palaute itselleni oli näytelmän hahmoista haltioituneet
lapsikatsojat. Värikäs ja hullunkurinen puvustus oli yhtenäinen ja toimi erinomaisesti yhdessä
myös muiden näytelmän osa-alueiden kanssa.
hyvä paikka- musiikkinäytelmään. Näytelmää esitettiin Rantasalmen Tornado-salissa kevään 2010 aikana.
Näytelmä on suunnattu koko perheelle, ja tavoitteenani oli suunnitella puvustus ensisijaisesti lapsikatsojia
ajatellen. Tavoitteenani oli käyttää mahdollisimman paljon värejä ja ideoida hullunkurisia yksityiskohtia,
joissa riittäisi katseltavaa ja ihmeteltävää.
Valitsin suunnitteluni jäsentäjäksi J. Michael Gilletten (2000) suunnittelu- ja ongelmanratkaisu-mallin,
joka koostuu seitsemästä askeleesta (sitoutuminen, analyysi, tutkimus, haudonta, valinta, toteutus, arviointi),
jotka vievät suunnittelua paluukierroksia sisältäen eteenpäin. Käsikirjoitus analyysia tehdessäni
käytin apuna Rosemary Inghamin ja Liz Coveyn (1992) kehittämää analysointimetodia, jossa vastauksia
etsitään selkeiden kysymysten avulla.
Lavastuksen ja puvustuksen avulla näytelmään haluttiin luoda sarjakuvamainen tunnelma. Ideointi puvustukseen
lähti roolianalyysin kautta. Tutkimukseni johdattivat minut etsimään tietoa lapsista teatterin
kokijoina ja selventämään käsitettä absurdi. Perehdyin lisäksi värien käytön mahdollisuuksiin teatteripuvustusta
suunniteltaessa.
Puvustuksen suunnittelu ja toteutus Hukassa on hyvä paikka- näytelmään oli ensimmäinen itsenäinen
puvustusprojektini. Työ oli haastava, mutta myös palkitseva. Näytelmä tarjosi loistavan mahdollisuuden
minulle suunnittelijana toteuttaa omaa näkemystäni ja käyttää mielikuvitusta. Ohjaajalta ja medialta saamani
positiivinen palaute tuki työni tavoitteita. Tärkein palaute itselleni oli näytelmän hahmoista haltioituneet
lapsikatsojat. Värikäs ja hullunkurinen puvustus oli yhtenäinen ja toimi erinomaisesti yhdessä
myös muiden näytelmän osa-alueiden kanssa.