Lukivaikeuksisen lukiolaisen ohjausmalli
Jokinen, Anu (2006)
Jokinen, Anu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2006
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-319
Tiivistelmä
1.8.2005 voimaantullut uusi lukion opetussuunnitelma asettaa lukioille uusia haasteita ja velvollisuuksia kielellisten vaikeuksien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi. Uudessa opetussuunnitelmassa todetaan, että jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö ilmenee vasta lukiossa, pitää koulussa aloittaa välittömästi tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen. Opiskelijoille tarjottavan erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa, jotta hän voisi tasavertaisesti suorittaa lukio-opintonsa vaikeuksistaan huolimatta. Suomen lukioiden opiskelijoista noin 2 - 3 %:lla arvellaan olevan lukivaikeuksia. Kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia lukion opinto-ohjaajan käyttöön lukivaikeuksisen lukiolaisen ohjausmalli. Kehittämishankkeen avulla pyrittiin selvittämään, mitkä ovat opinto-ohjaajan keinot tunnistaa lukivaikeus ja mitä opintoohjaaja voi tehdä auttaakseen lukivaikeuksista lukio-opiskelijaa. Tutkimustehtäviin haettiin vastauksia haastattelemalla kahta lukion erityisopettajaa sekä perehtymällä aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Haastattelut toteutettiin keväällä 2006 teemahaastatteluina. Kehittämishankkeen tulosten perusteella lukivaikeuden tunnistamisessa on tärkeää 1) nivelvaiheen yhteistyö yläkoulujen kanssa, 2) oppimisvaikeuksista ja niiden auttamismuodoista tiedottaminen opintojen alussa sekä 3) opiskelijan poissaolojen ja opintomenestyksen seuranta. Opinto-ohjaaja voi auttaa lukivaikeuksista lukioopiskelijaa tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja tehostamaan oppimisstrategioitaan, ohjata opiskelijan tarvittaessa lisätutkimuksiin ja varsinaiseen lukitestaukseen. Lukivaikeus on tärkeää ottaa huomioon myös ammatinvalinnanohjauksessa. The new National Core Curriculum for General Upper Secondary Education in Finland imposes new challenges and duties for the school to recognize and to influence on the language difficulties. It is mentioned in the new curriculum that, if a student's language difficulties appear not earlier than in general upper secondary school, planning of measures of support should be started immediately. The aim of the special support is to help the student to complete his/her studies equally despite of his/her language difficulties. It is estimated that approximately 2 - 3 % of the upper secondaryschool students have dyslexia. The aim of this developing project was to draw up a guidance model of a dyslexic student for a study counsellor. With the help of the developing project it was tried to clear up how a study counsellor can recognize dyslexia and what are the means that he/she can use in order to help a dyslexic student. Answers to the research tasks were sought by interviewing two special teachers who work in general upper secondary schools and by reading literature of dyslexia. The interviews were made in spring 2006. According to the results of this developing project it is important for a studycounsellor to 1) cooperate with the schools the students are coming from, 2) to inform all the new students about the possibility of learning difficulties and to 3) follow up absenteeism and progress of studies, in order to recognize dyslexic students. The student counsellor can help a dyslexic student to recognize his/her own learning style and to make his/her learning strategy more effective. If it seems that a student may be dyslexic, the study counsellor has to guide the student for the further tests. It is important to take dyslexia into account also in vocational guidance.