Metsähakkeen tuotannon työllistävyys Keski-Suomessa 1995 - 2004
Paananen, Markku (2005-08-17)
Paananen, Markku
2005-08-17
Tiivistelmä
Metsähakkeen tuotanto ja käyttö lähtivät voimakkaaseen kasvuun Keski-Suomessa vuosituhannen vaihteen tienoilla. Kasvun myötä ala on työllistänyt merkittävästi erityisesti puunkorjuun ja kuljetuksen työvoimaa ja konekapasiteettia. Vuoteen 2004 mennessä suora työllisyysvaikutus oli noussut 151 henkilötyövuoteen vuodessa. Tästä aiheutuva välillinen työllisyysvaikutus oli 60 henkilötyövuotta. Näiden lisäksi alan kehittämis- ja koulutustoiminta työllistivät maakunnassa noin 40 henkilötyövuotta. Yhteensä työllisyysvaikutus oli siis 251 henkilötyövuotta.
Kyseinen työllisyysvaikutus syntyi noin 825 000 MWh energiamäärää vastaavan metsähakemäärän tuotannosta. Näin ollen 5600 MWh polttoainemäärän tuottaminen synnyttää yhden henkilötyövuoden työllisyyden. Valmisteilla (6/2005) olevassa Keski-Suomen Bioenergiastrategiassa on asetettu metsähakkeen tuotannon tavoitteeksi vuoteen 2010 mennessä 1600 000 MWh. Vastaavalla työllistävyysvaikutuksella ala työllistäisi tuolloin reilu 285 henkilötyövuotta suoraan
ja välillisesti noin 115 henkilötyövuotta. Kun tähän lisätään kehittämis- ja koulutustoiminnan työpaikat, voidaan puhua noin 450 henkilön
työllistämisvaikutuksesta maakunnassa vuonna 2010.
Keskeisinä uhkakuvina työllisyyden toteutumiselle nähdään KEMERA –rahoituksen loppuminen, latvatieverkoston kunnon rapistuminen ja osaavan työvoiman saatavuus puunkorjuun ja kuljetuksen tehtäviin.
Kyseinen työllisyysvaikutus syntyi noin 825 000 MWh energiamäärää vastaavan metsähakemäärän tuotannosta. Näin ollen 5600 MWh polttoainemäärän tuottaminen synnyttää yhden henkilötyövuoden työllisyyden. Valmisteilla (6/2005) olevassa Keski-Suomen Bioenergiastrategiassa on asetettu metsähakkeen tuotannon tavoitteeksi vuoteen 2010 mennessä 1600 000 MWh. Vastaavalla työllistävyysvaikutuksella ala työllistäisi tuolloin reilu 285 henkilötyövuotta suoraan
ja välillisesti noin 115 henkilötyövuotta. Kun tähän lisätään kehittämis- ja koulutustoiminnan työpaikat, voidaan puhua noin 450 henkilön
työllistämisvaikutuksesta maakunnassa vuonna 2010.
Keskeisinä uhkakuvina työllisyyden toteutumiselle nähdään KEMERA –rahoituksen loppuminen, latvatieverkoston kunnon rapistuminen ja osaavan työvoiman saatavuus puunkorjuun ja kuljetuksen tehtäviin.