Toimivat työelämäyhteistyön muodot: vaatetusalan, tietotekniikan ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmien ristiinarviointiraportit
Heikkilä, Johanna (2010-09-24T08:29:32Z)
Heikkilä, Johanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010-09-24
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1220436450-2
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1220436450-2
Tiivistelmä
Tämä julkaisu kokoaa vaatetusalan koulutusohjelman, tietotekniikan koulutusohjelman ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman ristiinarviointien raportit. Ristiinarvioinnit toteuttivat arviointiryhmät, joissa oli puheenjohtajana yksikön johtaja ja jäseninä johtajia, päälliköitä, yliopettajia, lehtoreita, projektihenkilöstöä, tukipalveluiden edustajia sekä opiskelijoita. Henkilöstön ja opiskelijoiden laaja-alainen osallistuminen tuo arviointi- ja palautetiedon yhteisön saataville ja samalla mahdollistuu arviointiosaamisen lisääntyminen koko korkeakoulussa. Raportit nostavat esille koulutusohjelmien vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä antavat suuntaa koko ammattikorkeakoulun yhteiselle kehittämiselle. Käsillä olevassa julkaisussa kuvataan useita erilaisia ja toimivia työelämän hyviä yhteistyökäytänteitä, jotka takaavat koulutusohjelman tuottaman osaamisen olevan tulevaisuuden tarpeita vastaavaa. Vaatetusalan koulutusohjelman suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä on tunnistettu vahvuudeksi koulutusohjelman henkilöstö ja opiskelijat, jotka ovat osaavia ja innostuneita sekä arvostivat korkeasti omaa alaansa. Vaatetusalan koulutusohjelmasta heijastuu innovatiivinen ja luova ilmapiiri. Erityisenä vahvuutena voidaan havaita työelämän kanssa yhteistyönä toteutetut lukuisat opetukseen kytketyt projektit. Koulutusohjelman voidaan todeta hyödyntävän projektioppimista monipuolisesti. Vaatetusalan koulutusohjelman ollessa pieni ja joustava on mahdollista opiskelun yksilöllistäminen ja omaleimaisesti profiloituneiden vestonomien kouluttaminen. Vaatetusalan koulutusohjelman arviointiryhmä päätyi esittämään koulutusohjelmalle, että heidän tulisi kehittää opiskelijoiden ohjausta opiskelijarekrytoinnista valmistumiseen asti, jotta opintojen keskeyttämisiä voitaisiin vähentää. Vaatetusalan koulutusohjelman kansainvälistymistä voisi edistää kehittämällä opetussisältöjä. Lisäksi koulutusohjelman opetussuunnitelmaa tulisi kehittää siten, että projektiopiskeluna toteutettu oppimisprosessi ja opiskelun sisältöjen kuvaukset olisivat opiskelijoille selkeämmät. Myös opintojakson toteutuksen käytänteitä (tavoitteet, arviointi- ja palautekäytännöt) tulisi yhtenäistää. Työelämäyhteistyötä voisi vielä kehittää systematisoimalla siihen liittyvää tiedonkeruuta ja dokumentointia sekä parantamalla neuvottelukunnan työskentelyä.
Tietotekniikan koulutusohjelman vahvuudeksi on tunnistettu neuvottelukuntatyö sekä työelämän asiantuntijaryhmien käyttö opetuksen suunnittelussa ja opintojaksojen päivittämisessä. Informaatioteknologian
instituutin vahvuudeksi arviointiryhmä tunnistaa työelämään kytketyn käytännönläheisyyden, mikä näkyy työelämäsuhteiden hyödyntämisenä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti harjoitteluohjaus on järjestetty tehokkaasti. Vahvuudeksi arviointiryhmä nostaa opiskelijapalautejärjestelmän. Erityistä kiitosta saa opintojakson puolivälissä
kerättävä palaute. Opiskelijat totesivat haastattelussa tämän olevan toimiva ja motivoiva menetelmä, sillä näin on mahdollisuus vaikuttaa välittömästi meneillään olevaan opintojaksoon. Tietotekniikan koulutusohjelman vahvuutena nähdään koulutuksen ajantasaisuus koulutuksen loppupuolella. Tämä perustuu siihen, että lähellä valmistumista olevia opintojaksoja voidaan päivittää työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan siten, että koulutus tukee työllistymistä ja työssä pärjäämistä mahdollisimman ajanmukaisesti. Tietotekniikan koulutusohjelman kehittämiskohteeksi nousee esiin
henkilöstön sitominen vahvemmin ammattikorkeakoulun yhteisiin strategioihin.
Neuvottelukuntatyötä voisi laajentaa koskemaan laajempaa osaa henkilöstöä. Näin saattaisi olla mahdollista lisätä neuvottelukunnan
jäsenistä saatavaa työelämän asiantuntijuutta koulutusohjelman kehittämiseen.
Asiantuntijaryhmät koulutusohjelman kehittämisessä ovat suhteellisen uusi yhteistyöfoorumi työelämän kanssa. Voisi olla hyödyllistä vertailla tähän mennessä syntyneitä käytänteitä ja systematisoida asiantuntijaryhmien työskentelyä jatkossa parhaiden käytäntöjen mukaan. Keskeisimpänä kehittämiskohteena nousee esille henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) käyttö opintojen ohjausvälineenä sekä koko opiskelijan ohjausprosessin terävöittäminen. Tietotekniikan koulutusohjelman laatua ja kilpailukykyä voitaisiin parantaa systemaattisen ja koordinoidun pedagogisen kehittämisen sekä virtuaaliopintotarjonnan lisäämisen avulla. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman selkeä vahvuus on koulutusohjelman kyky omaksua ammattikorkeakoulun yhteiset strategiset linjaukset osaksi Luonnonvarainstituuttia ja muokata niiden keskeinen sisältö yksikköä ja koulutusohjelmaa suoraan ohjaavaan muotoon. Luonnonvarainstituutin tiimiorganisaatio on integroinut hyvin yhteen koulutus- sekä tutkimus- ja kehityshenkilökuntaa. Tiimien toiminta on esimerkillistä osana henkilökunnan kattavaa osallistumista koulutusohjelman ja opetuksen suunnitteluun. Henkilöstöllä ja opiskelijoilla on yhteinen käsitys agrologin ydinosaamisesta. Luonnonvarainstituutin vahva tutkimus- ja kehitystoiminta ja laaja työelämäyhteistyö sekä alueellinen toiminta antavat vahvan mahdollisuuden tukea koulutusohjelmaa. Asiantuntijuushankkeet ovat tästä hyvä näyttö. Koulutusohjelman HOPS-prosessi ja sen toteutus näyttäytyivät hyvinä ja toimivina. Harjoittelun tavoitteellisuus ja opiskelijoiden sisäistämä vastuullisuus on selkeä vahvuus. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opiskelijat laativat kullekin harjoittelulle oppimistavoitteet ja pyrkivät ne myös toteuttamaan jopa luopuen sellaisista harjoittelumahdollisuuksista, jotka eivät täytä oppimistavoitetta. Opintojaksopalautteen jakaminen opiskelijoille verkossa oli selkeä vahvuus. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kehittämishaasteiksi tunnistetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntäminen laajemmin koulutusohjelman kehittämisessä. Vaikka koulutusohjelman yhteys koulutusyksikön tutkimus- ja kehitystoimintaan on selkeä vahvuus, tämän yhteyden tarjoamia kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Kansainvälisen toiminnan tavoitteita tulisi vahvistaa koulutusohjelman tarpeista lähtien. Kehittämisen systemaattisuutta tulisi lisätä. Kehitettävää on palautetiedon järjestelmällisessä keräämisessä ja kerätyn tiedon hyödyntämisessä niin koulutuksen suunnittelussa koulutusohjelmatasolla kuin yksittäisissä opintojaksoissakin. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman tulisi kehittää myös systemaattinen menettelytapa työelämäpalautteen
ja ennakointitiedon keräämiseksi. Koulutusohjelman sisältöä tulisi kehittää keskeyttämisten vähentämiseksi ja koulutusohjelman vetovoimaisuuden
lisäämiseksi. Opintojaksojen mitoituksen tulisi paremmin vastata todellista kuormittavuutta.
Koko ammattikorkeakoulun yhteiseksi kehittämishaasteeksi nousee ristiinarvioinneissa pedagogisen keskustelun terävöittäminen, pedagogisen strategian luominen ja pedagogisten innovaatioiden tuottaminen. Lisäksi kehittämiskohteiksi yksilöityivät tietojärjestelmien välinen integrointi, käyttöliittymien käytettävyyden kehittäminen sekä taloushallintoon liittyvän raportoinnin ajantasaisuuden parantaminen. Koko ammattikorkeakoulun yhteisten hankkeiden käynnistämistä tulisi myöskin kehittää.
Tietotekniikan koulutusohjelman vahvuudeksi on tunnistettu neuvottelukuntatyö sekä työelämän asiantuntijaryhmien käyttö opetuksen suunnittelussa ja opintojaksojen päivittämisessä. Informaatioteknologian
instituutin vahvuudeksi arviointiryhmä tunnistaa työelämään kytketyn käytännönläheisyyden, mikä näkyy työelämäsuhteiden hyödyntämisenä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti harjoitteluohjaus on järjestetty tehokkaasti. Vahvuudeksi arviointiryhmä nostaa opiskelijapalautejärjestelmän. Erityistä kiitosta saa opintojakson puolivälissä
kerättävä palaute. Opiskelijat totesivat haastattelussa tämän olevan toimiva ja motivoiva menetelmä, sillä näin on mahdollisuus vaikuttaa välittömästi meneillään olevaan opintojaksoon. Tietotekniikan koulutusohjelman vahvuutena nähdään koulutuksen ajantasaisuus koulutuksen loppupuolella. Tämä perustuu siihen, että lähellä valmistumista olevia opintojaksoja voidaan päivittää työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan siten, että koulutus tukee työllistymistä ja työssä pärjäämistä mahdollisimman ajanmukaisesti. Tietotekniikan koulutusohjelman kehittämiskohteeksi nousee esiin
henkilöstön sitominen vahvemmin ammattikorkeakoulun yhteisiin strategioihin.
Neuvottelukuntatyötä voisi laajentaa koskemaan laajempaa osaa henkilöstöä. Näin saattaisi olla mahdollista lisätä neuvottelukunnan
jäsenistä saatavaa työelämän asiantuntijuutta koulutusohjelman kehittämiseen.
Asiantuntijaryhmät koulutusohjelman kehittämisessä ovat suhteellisen uusi yhteistyöfoorumi työelämän kanssa. Voisi olla hyödyllistä vertailla tähän mennessä syntyneitä käytänteitä ja systematisoida asiantuntijaryhmien työskentelyä jatkossa parhaiden käytäntöjen mukaan. Keskeisimpänä kehittämiskohteena nousee esille henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) käyttö opintojen ohjausvälineenä sekä koko opiskelijan ohjausprosessin terävöittäminen. Tietotekniikan koulutusohjelman laatua ja kilpailukykyä voitaisiin parantaa systemaattisen ja koordinoidun pedagogisen kehittämisen sekä virtuaaliopintotarjonnan lisäämisen avulla. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman selkeä vahvuus on koulutusohjelman kyky omaksua ammattikorkeakoulun yhteiset strategiset linjaukset osaksi Luonnonvarainstituuttia ja muokata niiden keskeinen sisältö yksikköä ja koulutusohjelmaa suoraan ohjaavaan muotoon. Luonnonvarainstituutin tiimiorganisaatio on integroinut hyvin yhteen koulutus- sekä tutkimus- ja kehityshenkilökuntaa. Tiimien toiminta on esimerkillistä osana henkilökunnan kattavaa osallistumista koulutusohjelman ja opetuksen suunnitteluun. Henkilöstöllä ja opiskelijoilla on yhteinen käsitys agrologin ydinosaamisesta. Luonnonvarainstituutin vahva tutkimus- ja kehitystoiminta ja laaja työelämäyhteistyö sekä alueellinen toiminta antavat vahvan mahdollisuuden tukea koulutusohjelmaa. Asiantuntijuushankkeet ovat tästä hyvä näyttö. Koulutusohjelman HOPS-prosessi ja sen toteutus näyttäytyivät hyvinä ja toimivina. Harjoittelun tavoitteellisuus ja opiskelijoiden sisäistämä vastuullisuus on selkeä vahvuus. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opiskelijat laativat kullekin harjoittelulle oppimistavoitteet ja pyrkivät ne myös toteuttamaan jopa luopuen sellaisista harjoittelumahdollisuuksista, jotka eivät täytä oppimistavoitetta. Opintojaksopalautteen jakaminen opiskelijoille verkossa oli selkeä vahvuus. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kehittämishaasteiksi tunnistetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntäminen laajemmin koulutusohjelman kehittämisessä. Vaikka koulutusohjelman yhteys koulutusyksikön tutkimus- ja kehitystoimintaan on selkeä vahvuus, tämän yhteyden tarjoamia kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Kansainvälisen toiminnan tavoitteita tulisi vahvistaa koulutusohjelman tarpeista lähtien. Kehittämisen systemaattisuutta tulisi lisätä. Kehitettävää on palautetiedon järjestelmällisessä keräämisessä ja kerätyn tiedon hyödyntämisessä niin koulutuksen suunnittelussa koulutusohjelmatasolla kuin yksittäisissä opintojaksoissakin. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman tulisi kehittää myös systemaattinen menettelytapa työelämäpalautteen
ja ennakointitiedon keräämiseksi. Koulutusohjelman sisältöä tulisi kehittää keskeyttämisten vähentämiseksi ja koulutusohjelman vetovoimaisuuden
lisäämiseksi. Opintojaksojen mitoituksen tulisi paremmin vastata todellista kuormittavuutta.
Koko ammattikorkeakoulun yhteiseksi kehittämishaasteeksi nousee ristiinarvioinneissa pedagogisen keskustelun terävöittäminen, pedagogisen strategian luominen ja pedagogisten innovaatioiden tuottaminen. Lisäksi kehittämiskohteiksi yksilöityivät tietojärjestelmien välinen integrointi, käyttöliittymien käytettävyyden kehittäminen sekä taloushallintoon liittyvän raportoinnin ajantasaisuuden parantaminen. Koko ammattikorkeakoulun yhteisten hankkeiden käynnistämistä tulisi myöskin kehittää.