Edunvalvontavaltuutus ja pankissa asiointi : Asiakaskysely edunvalvontavaltuutuksesta Etelä-Karjalan Osuuspankissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on vuonna 2007 säädetty laki edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltuutus on kevyempi ja joustavampi vaihtoehto holhoustoimilain mukaiselle edunvalvonnalle. Toimintakykyinen henkilö voi edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaa itse valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan siltä varalta, että oma toimintakyky ei enää riitä.

Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen. Virallisen edunvalvonnan määrä on kasvanut huomattavasti ja edunvalvontavaltuutuksen tarve on lisääntynyt ihmisten eliniän pidentyessä ja varallisuuden kasvaessa.

Aihe liittyy myös omaan työhöni pankissa. Pankin lakipalveluissa edunvalvontavaltakirjoja laaditaan jo lähes päivittäin asiakastapaamisissa. Valtakirjoja on kuitenkin maistraateissa vahvistettu suhteellisen vähän, joten valtakirjoilla asiointi pankissa on vielä vähäistä.

Opinnäytetyön teoriaosassa selvitetään edunvalvontavaltuutuslain tavoitteita ja määräyksiä valtuutuksen tekemiseksi. Edunvalvontavaltuutus tehdään laatimalla valtakirja. Valtakirjalle on säädetty tiukat muoto- ja vähimmäisvaatimukset ja sen laatiminen on rinnastettavissa testamentin laatimiseen. Muotovaatimuksilla ja viranomaisvalvonnalla suojataan valtuuttajaa väärinkäytöksiltä. Edunvalvontavaltuutuslaissa korostuu valtuuttajan itsemääräämisoikeus ja oikeustoimikelpoisuuden säilyminen.

Empiriaosa koostuu asiakaskyselytutkimuksesta, pankin lakimiehen haastattelusta ja maistraateista saaduista tiedoista. Näistä selvisi, että edunvalvontavaltakirjoja teetetään, kunhan edunvalvontavaltuutuksesta on riittävästi tietoa. Kiinnostuneimpia valtuutuksen teettämisestä ovat yrittäjät, naiset ja 60–80-vuotiaat eläkeläiset ja ne, joilla on kokemusta edunvalvonnasta lähipiirissä.

Työ on tehty Etelä-Karjalan Osuuspankille. Lähdeaineistona on käytetty edunvalvontavaltuutukseen liittyvää kirjallisuutta, lakia ja sen valmisteluun liittyvää aineistoa, lehtileikkeitä ja pankin sisäistä ohjeistusta.

The thesis subject is the Continuing Power of Attorney Act, which was regulated in 2007. The Continuing Power of Attorney Act is the easiest and most flexible choice for others to represent an authorizing person. With the help of the Continuing Power of Attorney letter, the authorizing person can choose a representative to take care of their affairs in case their own ability to do so is no longer adequate.

The thesis subject matter is a current issue. The number of Continuing Power of Attorney letters has grown considerably. Also, the need for Continuing Power of Attorney has increased together with the extended life span and wealth of the populace.

The theoretical part of the thesis explains the objectives of the Act and the adoption of the regulations mandate. The Continuing Power of Attorney is done by drawing up an authorization letter. The authorization letter has a strictly regulated format and minimum requirements. Drawing up an authorization letter is comparable to drawing up a will. The regulated format and supervision by authorities protects the representative from misuse. Selfdetermination and legal capacity of the representative is emphasized in The Continuing Power of Attorney Act.

The empirical part of the thesis consists of a customer survey, interviews with the bank’s attorneys, and information gathered from the Local Authorities. These sources showed that Continuing Power of Attorney letters are being composed as long as there is enough information available to the customers. The people who are most interested in the Continuing Power of Attorney letters are entrepreneurs, women, 60 – 80 year old pensioners, and those with family members that have had experience with the process.

The research was conducted at the South-Karelia OP Bank. The material used was literature on the Act, the Act of Continuing Power of Attorney and other material relating to the Act’s preparation, newspaper articles, and the bank’s internal guidelines.