Isien kokemuksia lastensa huostaanotosta
Nissinen, Hanna-Tuulia; Kalliokoski, Saara-Maija (2010)
Nissinen, Hanna-Tuulia
Kalliokoski, Saara-Maija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111214409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111214409
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa isien kokemuksia lastensa huostaanotosta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, minkälainen oli perheen tilanne ennen lapsen huostaanottoa ja minkälaisia kokemuksia isillä oli huostaanottoprosessiin osallistumisesta. Lisäksi haluttiin selvittää huostaanottoon liittyviä isien tuntemuksia, mukanaoloa lastensa elämässä huostaanoton jälkeen sekä isien nykyistä tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluin keväällä 2010. Tutkimuksessa yhteistyökumppanina toimi Sukupuu ry, jonka kautta saatua neljää huostaanotetun lapsen isää haastateltiin. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja aineiston analysointi toteutettiin teemoittain.
Tutkimustulosten perusteella isien huomioiminen ja kuuleminen lastensa huostaanotossa oli ollut puutteellista jokaisen tutkimukseen osallistuneen isän kohdalla. Oman lapsen huostaanotto oli ollut jokaiselle isälle raskas kokemus ja se oli herättänyt heissä negatiivisia tunteita ja tuntemuksia. Kuitenkin huostaanottoon liittyvistä asioista isille oli tiedotettu asiaan kuuluvalla tavalla. Suurimmalla osalla isistä oli lapsiinsa huostaanoton jälkeen läheinen suhde ja tapaamisajat käytettiin pääsääntöisesti yhdessäoloon ja mielekkääseen puuhaan lapsen kanssa. Jokaisella haastatellulla isällä oli toiveena ja päämääränä saada vielä lapsi takaisin kotiinsa.
Tutkimuksesta ilmeni, miten isien huomioimiseen ja osallistamiseen lapsensa huostaanottoprosessissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sosiaalipalveluja voidaan kehittää asiakkaiden tarpeiden suuntaan, nostamalla esiin isien oma ääni ja näkemykset.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluin keväällä 2010. Tutkimuksessa yhteistyökumppanina toimi Sukupuu ry, jonka kautta saatua neljää huostaanotetun lapsen isää haastateltiin. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja aineiston analysointi toteutettiin teemoittain.
Tutkimustulosten perusteella isien huomioiminen ja kuuleminen lastensa huostaanotossa oli ollut puutteellista jokaisen tutkimukseen osallistuneen isän kohdalla. Oman lapsen huostaanotto oli ollut jokaiselle isälle raskas kokemus ja se oli herättänyt heissä negatiivisia tunteita ja tuntemuksia. Kuitenkin huostaanottoon liittyvistä asioista isille oli tiedotettu asiaan kuuluvalla tavalla. Suurimmalla osalla isistä oli lapsiinsa huostaanoton jälkeen läheinen suhde ja tapaamisajat käytettiin pääsääntöisesti yhdessäoloon ja mielekkääseen puuhaan lapsen kanssa. Jokaisella haastatellulla isällä oli toiveena ja päämääränä saada vielä lapsi takaisin kotiinsa.
Tutkimuksesta ilmeni, miten isien huomioimiseen ja osallistamiseen lapsensa huostaanottoprosessissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sosiaalipalveluja voidaan kehittää asiakkaiden tarpeiden suuntaan, nostamalla esiin isien oma ääni ja näkemykset.