Kuntouttava työtoiminta Valtaväylä-hankkeen kunnissa
Jokela, Mari (2010)
Jokela, Mari
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215027
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on selvitetty kuntouttavan työtoiminnan tilaa niissä kunnissa, joissa Valtaväylä-kehittämishanke toimii. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kuntouttavan työtoiminnan toteutuksesta ja sisällöstä Valtaväylälle, sekä nostaa esiin myös mahdollisia kehittämiskohteita. Tutkimukseen osallistuneita kuntia olivat Seinäjoen seutu (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua), Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi).
Opinnäytetyössä keskeisiä teemoja ovat aktiivinen sosiaalipolitiikka, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, sekä syrjäytyminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja aineistoa kerättiin teemahaastattelujen, sähköposti kyselyjen ja webropol-nettikyselyn kautta. Tutkimus osoittaa, että kuntouttavan työtoiminnan lain henkeä toteutetaan kunnissa varsin hyvin. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kunnissa on käytössä aktivointisuunnitelmat, johon sisällytetään tarpeen tullen myös kuntouttavaa työtoimintaa. Tutkimuksen mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla on vaikutusta asiakkaan elämänhallintakykyyn ja sillä pystytään jonkin verran vähentämään myös syrjäytymistä, mutta työllistymistavoite jää usein saavuttamatta.
Tutkimuksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnissa hyvin moninaista; sitä järjestetään niin kunnan omissa toimipaikoissa, kuin ostopalveluina erilaisissa yhdistyksissä ja seurakunnissa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä ja toiminnan järjestämiseen varattu budjetti vaihtelevat huomattavasti kunnittain. Yleisimmiksi kehittämiskohteiksi nousi kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen, sekä koko kunnan organisaation sitoutuminen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Kehitettäväksi asiaksi nousi myös koulutuksen järjestäminen kuntouttavan työtoiminnan paikkojen esimiehille/työnohjaajille. Työnohjaajalla uskottiin olevan suuri merkitys kuntouttavan työtoiminnan jakson onnistumiseen, joten työnohjaajien osaamiseen haluttiin panostaa.
Opinnäytetyössä keskeisiä teemoja ovat aktiivinen sosiaalipolitiikka, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, sekä syrjäytyminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja aineistoa kerättiin teemahaastattelujen, sähköposti kyselyjen ja webropol-nettikyselyn kautta. Tutkimus osoittaa, että kuntouttavan työtoiminnan lain henkeä toteutetaan kunnissa varsin hyvin. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kunnissa on käytössä aktivointisuunnitelmat, johon sisällytetään tarpeen tullen myös kuntouttavaa työtoimintaa. Tutkimuksen mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla on vaikutusta asiakkaan elämänhallintakykyyn ja sillä pystytään jonkin verran vähentämään myös syrjäytymistä, mutta työllistymistavoite jää usein saavuttamatta.
Tutkimuksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnissa hyvin moninaista; sitä järjestetään niin kunnan omissa toimipaikoissa, kuin ostopalveluina erilaisissa yhdistyksissä ja seurakunnissa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä ja toiminnan järjestämiseen varattu budjetti vaihtelevat huomattavasti kunnittain. Yleisimmiksi kehittämiskohteiksi nousi kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen, sekä koko kunnan organisaation sitoutuminen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Kehitettäväksi asiaksi nousi myös koulutuksen järjestäminen kuntouttavan työtoiminnan paikkojen esimiehille/työnohjaajille. Työnohjaajalla uskottiin olevan suuri merkitys kuntouttavan työtoiminnan jakson onnistumiseen, joten työnohjaajien osaamiseen haluttiin panostaa.