Fysioterapian sähköinen kirjaaminen : Kirjaamisen määrän ja ajankäytön tutkimus Moision sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla
Tuomaala, Jimi; Laitinen, Ida (2010)
Tuomaala, Jimi
Laitinen, Ida
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415446
Tiivistelmä
Tutkimuksemme lähtökohtana oli valtakunnallinen eNNI-hanke, jonka tarkoituksena on yhtenäistää potilastietojen kirjaamista ja luoda yhteistyötä ammattikorkeakoulujen sekä työyhteisön välille. Sähköisessä potilaskirjaamisessa potilaan tiedot kirjataan sähköiselle hoitokertomukselle. Eri ammattiryhmien tekemät kirjaukset muodostavat potilaskertomuksen. Rakenteisen kirjaamisen on tarkoitus taata kirjatun informaation viiveetön ja rajoitukseton käytettävyys eri ammattiryhmien kesken.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella fysioterapian sähköistä potilaskirjaamista Moision sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla. Tutkimme fysioterapeuttien päivittäisen kirjaamisen määrää sekä kirjaamiseen käytettävää aikaa, kirjaamisessa tapahtuneita muutoksia syksystä 2009 kevääseen 2010 sekä fysioterapeuttien näkemyksiä kirjaamisessa tapahtuneista muutoksista. Tutkimusmenetelmänä käytimme tapaustutkimusta ja kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimuksemme tapauksena oli Moision sairaalan neurologinen kuntoutusosasto ja kohteena oli neljä osastolla työskentelevää fysioterapeuttia. Määrällisen tutkimusaineiston keräsimme viiden viikon seurantajaksolta syksyllä 2009 ja kahden viikon seurantajaksolta keväällä 2010 sekä fysioterapeuttien näkemykset avoimella kyselylomakkeella. Lisäksi käytimme tutkimuksessamme fysioterapeuttien tilastointimerkintöjä seurantajaksojen ajalta.
Tutkimuksen tulosten perusteella keskimäärin reilusta kolmanneksesta fysioterapiaa saaneista potilaista tehdään päivittäinen sähköinen kirjaus. Aikaa yhden potilaan kirjaamiseen menee päivittäin keskimäärin 10 minuuttia. Kirjaamisen määrässä ja ajankäytössä ei ollut tapahtunut suuria muutoksia osastotasolla eikä fysioterapeuttikohtaisesti seurantajaksojen välillä. Fysioterapeuttien väliset kirjaamismäärien erot pysyivät myös samansuuntaisina. Fysioterapeuttien mielestä mm. ajan ja selkeiden kirjaamiskäytänteiden puuttuminen sekä vanhojen tapojen muuttamisen vaikeus vaikuttivat kirjaamisen määrään. Työntekijöiden motivoimiseksi tulisi jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti kirjaamisen muutoksen tarpeellisuuden perustelemiseen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella fysioterapian sähköistä potilaskirjaamista Moision sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla. Tutkimme fysioterapeuttien päivittäisen kirjaamisen määrää sekä kirjaamiseen käytettävää aikaa, kirjaamisessa tapahtuneita muutoksia syksystä 2009 kevääseen 2010 sekä fysioterapeuttien näkemyksiä kirjaamisessa tapahtuneista muutoksista. Tutkimusmenetelmänä käytimme tapaustutkimusta ja kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimuksemme tapauksena oli Moision sairaalan neurologinen kuntoutusosasto ja kohteena oli neljä osastolla työskentelevää fysioterapeuttia. Määrällisen tutkimusaineiston keräsimme viiden viikon seurantajaksolta syksyllä 2009 ja kahden viikon seurantajaksolta keväällä 2010 sekä fysioterapeuttien näkemykset avoimella kyselylomakkeella. Lisäksi käytimme tutkimuksessamme fysioterapeuttien tilastointimerkintöjä seurantajaksojen ajalta.
Tutkimuksen tulosten perusteella keskimäärin reilusta kolmanneksesta fysioterapiaa saaneista potilaista tehdään päivittäinen sähköinen kirjaus. Aikaa yhden potilaan kirjaamiseen menee päivittäin keskimäärin 10 minuuttia. Kirjaamisen määrässä ja ajankäytössä ei ollut tapahtunut suuria muutoksia osastotasolla eikä fysioterapeuttikohtaisesti seurantajaksojen välillä. Fysioterapeuttien väliset kirjaamismäärien erot pysyivät myös samansuuntaisina. Fysioterapeuttien mielestä mm. ajan ja selkeiden kirjaamiskäytänteiden puuttuminen sekä vanhojen tapojen muuttamisen vaikeus vaikuttivat kirjaamisen määrään. Työntekijöiden motivoimiseksi tulisi jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti kirjaamisen muutoksen tarpeellisuuden perustelemiseen.