Hammaslaboratoriossa syntyvä jäte : lajittelukäytännöt ja asenteet
Leinonen, Eerika; Pyhälä, Johanna; Tuokko, Jenni (2010)
Leinonen, Eerika
Pyhälä, Johanna
Tuokko, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817473
Tiivistelmä
Yritysten ympäristöasioiden hoidosta puhuttaessa jäte ja sen käsittely nousevat vääjäämättä esiin, sillä jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien koko elinkaaren kaikissa vaiheissa. Jätteiden käsittelyllä on tutkimuksessa erilaisten ympäristötekojen joukosta erityisasema sen vuoksi, että jätteiden asianmukaisen lajittelun on todettu toimivan pienissä yrityksissä merkittävänä yksittäisenä ympäristötekona.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin hammaslaboratorioissa syntyvien jätteiden lajittelukäytäntöjä. Lisäksi selvitettiin, minkä koetaan vaikeuttavan jätteiden lajittelua ja mikä puolestaan motivoi ympäristöasioiden hoitoon. Tutkimuksen kohteena olivat myös hammaslaboratorioissa vallitsevat asenteet jätteiden lajittelua kohtaan. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin sataan hammaslaboratorioon ympäri Suomea. Vastauksia saatiin 43 kappaletta. Tutkimusaineistoa tulkittiin sekä määrällisesti tilasto-ohjelman avulla että laadullisesti joidenkin kysymysten ja yksittäisten lomakkeiden sisäisten vertailujen kohdalla.
Tutkimusaineiston perusteella tutkimukseen osallistuneissa hammaslaboratorioissa lajitellaan hyvin helposti lajiteltavat jätteet eikä arvokkaita raaka-aineitakaan päädy kaatopaikalle. Vanhat koneet ja laitteet lajitellaan tai myydään. Ympäristölle haitallisimmiksi koetut nestemäiset kemikaalit lajitellaan hyvin, vaikka niiden lajittelumahdollisuudet julkisessa jätehuollossa koetaan puutteellisimmiksi. Terveydenhuollon erityisjätteiden lajittelussa asianmukaiseen lajittelupisteeseen on sen sijaan puutteita. Sama koskee hammaslaboratoriotoiminnan tyypillisesti tuottamia jätteitä kuten kipsiä, valumassaa ja hammasalan muoveja. Suurimmaksi jätteiden lajittelua vaikeuttavaksi syyksi vastaajat kokivat sen, että sopivat lajittelupisteet sijaitsevat liian kaukana. Suhtautuminen jätteiden lajittelua kohtaan on tutkimukseen osallistuneissa hammaslaboratorioissa kuitenkin myönteinen. Ympäristöasioiden huomioimiseen koettiin parhaiten kannustavan yrityksen ympäristövaikutusten pienentämisen sekä viranomaismääräysten. Hammaslaboratorioille suunnattu jätteiden lajitteluopas koettaisiin tarpeelliseksi.
Tutkimustulosten perusteella tutkittujen hammaslaboratorioiden jätteiden lajittelukäytännöissä on vielä parantamista, jotta jätelain uudelleenkäytön ja kierrätettävyyden tavoitteet toteutuisivat. Asenteet jätteiden lajittelun tarpeellisuutta kohtaan tuntuvat olevan hammaslaboratorioissa kohdallaan ja, jos tietoa olisi, lajitellun jätteen määrä olisi varmasti suurempi.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin hammaslaboratorioissa syntyvien jätteiden lajittelukäytäntöjä. Lisäksi selvitettiin, minkä koetaan vaikeuttavan jätteiden lajittelua ja mikä puolestaan motivoi ympäristöasioiden hoitoon. Tutkimuksen kohteena olivat myös hammaslaboratorioissa vallitsevat asenteet jätteiden lajittelua kohtaan. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin sataan hammaslaboratorioon ympäri Suomea. Vastauksia saatiin 43 kappaletta. Tutkimusaineistoa tulkittiin sekä määrällisesti tilasto-ohjelman avulla että laadullisesti joidenkin kysymysten ja yksittäisten lomakkeiden sisäisten vertailujen kohdalla.
Tutkimusaineiston perusteella tutkimukseen osallistuneissa hammaslaboratorioissa lajitellaan hyvin helposti lajiteltavat jätteet eikä arvokkaita raaka-aineitakaan päädy kaatopaikalle. Vanhat koneet ja laitteet lajitellaan tai myydään. Ympäristölle haitallisimmiksi koetut nestemäiset kemikaalit lajitellaan hyvin, vaikka niiden lajittelumahdollisuudet julkisessa jätehuollossa koetaan puutteellisimmiksi. Terveydenhuollon erityisjätteiden lajittelussa asianmukaiseen lajittelupisteeseen on sen sijaan puutteita. Sama koskee hammaslaboratoriotoiminnan tyypillisesti tuottamia jätteitä kuten kipsiä, valumassaa ja hammasalan muoveja. Suurimmaksi jätteiden lajittelua vaikeuttavaksi syyksi vastaajat kokivat sen, että sopivat lajittelupisteet sijaitsevat liian kaukana. Suhtautuminen jätteiden lajittelua kohtaan on tutkimukseen osallistuneissa hammaslaboratorioissa kuitenkin myönteinen. Ympäristöasioiden huomioimiseen koettiin parhaiten kannustavan yrityksen ympäristövaikutusten pienentämisen sekä viranomaismääräysten. Hammaslaboratorioille suunnattu jätteiden lajitteluopas koettaisiin tarpeelliseksi.
Tutkimustulosten perusteella tutkittujen hammaslaboratorioiden jätteiden lajittelukäytännöissä on vielä parantamista, jotta jätelain uudelleenkäytön ja kierrätettävyyden tavoitteet toteutuisivat. Asenteet jätteiden lajittelun tarpeellisuutta kohtaan tuntuvat olevan hammaslaboratorioissa kohdallaan ja, jos tietoa olisi, lajitellun jätteen määrä olisi varmasti suurempi.