Merimetson (Phalacrocorax carbo sinensis) poikasajan ravinnonkäyttö Saaristomerellä kesinä 2009–2010
Korhonen, Katja (2010)
Korhonen, Katja
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120517165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120517165
Tiivistelmä
Merimetson ensimmäinen pesintä Suomessa oli vuonna 1996. 2000-luvulla kannan vuotuinen kasvu on ollut 62 % ja vuonna 2009 pesiviä pareja oli 16 000. Kylmän talven johdosta kanta laski vuonna 2010 14 390 pesivään pariin.
Suomessa merimetson ravinto koostuu pääasiallisesti ahvenesta, kivinilkasta ja särjestä, mutta huoli merimetson aiheuttamasta vahingosta taloudellisesti arvokkaille kalakannoille, istukkaille ja kalanviljelylle on vahva. Merimetso syö keskimäärin 400 grammaa kalaa päivässä.
Tämän työn tarkoituksena on tutkia merimetson poikasaikaista ravinnonkäyttöä Saaristomerellä. Tätä varten kerättiin kesällä 2009 kuudelta luodolta tuoreoksennusnäytteitä. Kahdelta luodolta näytteitä kerättiin kahdesti, muilta kerran. Yhteensä aineistoa kertyi 2559 kalayksilöä eli 69 625,3 grammaa kalaa. Kesällä 2010 tuoreoksennuksia kerättiin viideltä luodolta, joista kolmelta kolmesti, yhdeltä kahdesti ja yhdeltä kerran. Aineistoa kertyi yhteensä 2230 kalaa eli 49 596 grammaa.
Kesän 2009 aineistossa oli 17 eri lajia sekä tunnistamatta jääneet ahven- ja särkikalat. Kesällä 2010 tunnistettuja lajeja oli 19. Yksilömääräisesti eniten oli kivinilkkaa (42 % vuonna 2009 ja 33 % vuonna 2010), ahventa (19 % ja 17 %) sekä silakkaa (13 % ja 17 %). Painon puolesta eniten oli ahventa (27 % ja 26 %), kivinilkkaa (20 % ja 16 %) sekä särkeä (13 % ja 12 %).
Merimetson ravinnossa oli kumpanakin vuonna eniten 13–15 cm pituisia kaloja pituuden vaihdellessa 3–36,7 cm välillä. Verrattuna siihen, mitä merestä on saatavilla, vaikuttaisi siltä, että merimetso valikoi keskimääräistä 2–4 cm suurempia ahvenia. Ravinnonkäyttö vaihtelee merkittävästi sekä luotojen välillä että eri ajankohtina luotojen sisällä. Saaristomeren merimetsojen ravinto poikkeaa muiden Suomen vesialueella pesivien merimetsojen ravinnosta.
Suomessa merimetson ravinto koostuu pääasiallisesti ahvenesta, kivinilkasta ja särjestä, mutta huoli merimetson aiheuttamasta vahingosta taloudellisesti arvokkaille kalakannoille, istukkaille ja kalanviljelylle on vahva. Merimetso syö keskimäärin 400 grammaa kalaa päivässä.
Tämän työn tarkoituksena on tutkia merimetson poikasaikaista ravinnonkäyttöä Saaristomerellä. Tätä varten kerättiin kesällä 2009 kuudelta luodolta tuoreoksennusnäytteitä. Kahdelta luodolta näytteitä kerättiin kahdesti, muilta kerran. Yhteensä aineistoa kertyi 2559 kalayksilöä eli 69 625,3 grammaa kalaa. Kesällä 2010 tuoreoksennuksia kerättiin viideltä luodolta, joista kolmelta kolmesti, yhdeltä kahdesti ja yhdeltä kerran. Aineistoa kertyi yhteensä 2230 kalaa eli 49 596 grammaa.
Kesän 2009 aineistossa oli 17 eri lajia sekä tunnistamatta jääneet ahven- ja särkikalat. Kesällä 2010 tunnistettuja lajeja oli 19. Yksilömääräisesti eniten oli kivinilkkaa (42 % vuonna 2009 ja 33 % vuonna 2010), ahventa (19 % ja 17 %) sekä silakkaa (13 % ja 17 %). Painon puolesta eniten oli ahventa (27 % ja 26 %), kivinilkkaa (20 % ja 16 %) sekä särkeä (13 % ja 12 %).
Merimetson ravinnossa oli kumpanakin vuonna eniten 13–15 cm pituisia kaloja pituuden vaihdellessa 3–36,7 cm välillä. Verrattuna siihen, mitä merestä on saatavilla, vaikuttaisi siltä, että merimetso valikoi keskimääräistä 2–4 cm suurempia ahvenia. Ravinnonkäyttö vaihtelee merkittävästi sekä luotojen välillä että eri ajankohtina luotojen sisällä. Saaristomeren merimetsojen ravinto poikkeaa muiden Suomen vesialueella pesivien merimetsojen ravinnosta.