Atk-konesalien jäähdytys
Väre, Jarmo (2009)
Väre, Jarmo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904081931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904081931
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli luoda selkeä kokonaiskuva atk-konesalien sekä niiden aputilojen sähkölaitteista, lämpökuormista, ilmastovaatimuksista, jäähdytysverkostosta, jäähdytyslaitteista ja niiden toiminnasta.
Atk-konesalien jäähdytyksestä ei ole ollut suomenkielistä julkaistua kirjallisuutta vaan käytettävissä oleva aineisto oli lähinnä aiheen osa-alueita käsitteleviä raportteja, laiteval-mistajien ohjeita, internet-dokumentteja tai jäähdytystä yleisesti käsitteleviin kirjoihin hajautettua tietoa. Tietoa aiheesta on enimmäkseen saatu referoimalla ja kääntämällä ASH-RAE:n (American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers, Inc) julkaisuja.
Palvelimet kasataan yleensä suuriksi datakeskuksiksi, joissa voi olla jopa useita satoja tuhansia yksittäisiä palvelimia ja joiden sähkönkulutus voi olla useiden megawattien luokkaa. ATK-konesalien lämpökuormat aiheutuvat enimmäkseen sähkölaitteista kuten palvelimet, UPS-laitteet, muuntajat, sähköpääkeskukset, kaapelit ja valaistus. Yleensä käytetään lämpötilalle suunnitteluarvoa 22 °C ± 1 °C sekä ilman suhteelliselle kosteudelle 50 % ± 5 %. Jäähdytettävän kiertoilman määrä vakioilmastointikoneiden läpi tarkkuusilmastoinnissa on 80–120 dm3/(s•kW).
Atk-konesalien ja niiden aputilojen jäähdytyksessä käytettyjä laitteita ovat vakioilmastointikoneet, räkkijäähdyttimet ja puhallinpatterit. Kylmän ja kuuman käytävän vuorottelu on yleisesti käytetty menettely, jolla varmistetaan, että kaikkien räkkien läpi virtaa ainoastaan jäähdytettyä ilmaa.
Atk-konesalien jäähdytyksestä ei ole ollut suomenkielistä julkaistua kirjallisuutta vaan käytettävissä oleva aineisto oli lähinnä aiheen osa-alueita käsitteleviä raportteja, laiteval-mistajien ohjeita, internet-dokumentteja tai jäähdytystä yleisesti käsitteleviin kirjoihin hajautettua tietoa. Tietoa aiheesta on enimmäkseen saatu referoimalla ja kääntämällä ASH-RAE:n (American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers, Inc) julkaisuja.
Palvelimet kasataan yleensä suuriksi datakeskuksiksi, joissa voi olla jopa useita satoja tuhansia yksittäisiä palvelimia ja joiden sähkönkulutus voi olla useiden megawattien luokkaa. ATK-konesalien lämpökuormat aiheutuvat enimmäkseen sähkölaitteista kuten palvelimet, UPS-laitteet, muuntajat, sähköpääkeskukset, kaapelit ja valaistus. Yleensä käytetään lämpötilalle suunnitteluarvoa 22 °C ± 1 °C sekä ilman suhteelliselle kosteudelle 50 % ± 5 %. Jäähdytettävän kiertoilman määrä vakioilmastointikoneiden läpi tarkkuusilmastoinnissa on 80–120 dm3/(s•kW).
Atk-konesalien ja niiden aputilojen jäähdytyksessä käytettyjä laitteita ovat vakioilmastointikoneet, räkkijäähdyttimet ja puhallinpatterit. Kylmän ja kuuman käytävän vuorottelu on yleisesti käytetty menettely, jolla varmistetaan, että kaikkien räkkien läpi virtaa ainoastaan jäähdytettyä ilmaa.