”Se oli rankempaa kuin osasi kuvitella” : Yrityspajassa vuosina 2004 ja 2007 aloittaneiden yritysten lopettamisen syyt
Pietiläinen, Ninni (2010)
Pietiläinen, Ninni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121418170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121418170
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Hyvinkään – Riihimäen Seudun Uusyrityskeskukselle Yrityspajalle. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miksi Yrityspajan kautta aloittaneet yrittäjät ovat lakkauttaneet yritystoimintansa. Tutkimustuloksia Yrityspaja hyödyntää laadunvarmistuksessaan ja kehitystyössään. Vastaavanlaisia tutkimuksia on aiemmin toteutettu vain hyvin vähän, eikä mallia ollut mahdollista ottaa juuri mistään.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja siinä sovelletaan sekä aineisto- että menetelmä-triangulaatiota, eli käytetään useaa aineistoa ja menetelmää samaan aikaan. Yrityspajan rekistereistä saatiin suoraan tilastollisia tietoja tarkasteltavina vuosina aloittaneista yrittäjistä ja yrityksistä. Yrittäjien oman näkemyksen keräämistä varten käytettiin lomakekyselyä/-haastattelua. Haastattelu ja kysely olivat täsmälleen samanmuotoiset ja sisälsivät sekä avoimia kysymyksiä, että täysin strukturoituja kysymyksiä vastausvaihtoehtoineen.
Aineistonkeruun ongelmakohtana oli kohderyhmän eli entisten yrittäjien tavoittaminen. Yrityspajan rekistereistä saadut perustamishetken yhteystiedot eivät monenkaan kohdalla olleet enää voimassa, eikä yrittäjien tavoittaminen siten ollut mahdollista. Tavoitetut henkilöt kuitenkin vastasivat kiitettävän aktiivisesti ja sen johdosta tutkimus oli mahdollinen ylipäätään toteuttaa.
Suurimpina ongelmina yrittäjät kokivat alkuun konkreettisen avun saamisen ja toiminnan käynnistyessä asiakkaiden ja vakaan toimeentulon hankkimisen. Kokemukset Yrityspajasta olivat pääosin positiivisia, kouluarvosanalla (4-10) mitattuna tyytyväisyys oli 7,7. Parannettavaa Yrityspajan toiminnassa saattaisi silti olla, erityisesti näiden mainittujen hankaluuksien ennaltaehkäisyssä. Huomiota pitäisi ehkä kiinnittää enemmän myös eri yritysmuotojen tukemiseen, sillä toiminimiyritykset lopettivat toimintansa huomattavasti useammin kuin muut yritysmuodot.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja siinä sovelletaan sekä aineisto- että menetelmä-triangulaatiota, eli käytetään useaa aineistoa ja menetelmää samaan aikaan. Yrityspajan rekistereistä saatiin suoraan tilastollisia tietoja tarkasteltavina vuosina aloittaneista yrittäjistä ja yrityksistä. Yrittäjien oman näkemyksen keräämistä varten käytettiin lomakekyselyä/-haastattelua. Haastattelu ja kysely olivat täsmälleen samanmuotoiset ja sisälsivät sekä avoimia kysymyksiä, että täysin strukturoituja kysymyksiä vastausvaihtoehtoineen.
Aineistonkeruun ongelmakohtana oli kohderyhmän eli entisten yrittäjien tavoittaminen. Yrityspajan rekistereistä saadut perustamishetken yhteystiedot eivät monenkaan kohdalla olleet enää voimassa, eikä yrittäjien tavoittaminen siten ollut mahdollista. Tavoitetut henkilöt kuitenkin vastasivat kiitettävän aktiivisesti ja sen johdosta tutkimus oli mahdollinen ylipäätään toteuttaa.
Suurimpina ongelmina yrittäjät kokivat alkuun konkreettisen avun saamisen ja toiminnan käynnistyessä asiakkaiden ja vakaan toimeentulon hankkimisen. Kokemukset Yrityspajasta olivat pääosin positiivisia, kouluarvosanalla (4-10) mitattuna tyytyväisyys oli 7,7. Parannettavaa Yrityspajan toiminnassa saattaisi silti olla, erityisesti näiden mainittujen hankaluuksien ennaltaehkäisyssä. Huomiota pitäisi ehkä kiinnittää enemmän myös eri yritysmuotojen tukemiseen, sillä toiminimiyritykset lopettivat toimintansa huomattavasti useammin kuin muut yritysmuodot.