Liikutaan yhdessä : Ohjevihko vanhemmille 4–6-vuotiaan lapsen karkeamotoristen taitojen tukemiseen
Alatalo, Päivi; Jaara, Satu (2011)
Alatalo, Päivi
Jaara, Satu
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131319
Tiivistelmä
Lasten karkeamotoristen vaikeuksien havaitseminen riittävän ajoissa on tärkeää, jotta kuntoutuksen ja harjoittelun avulla voidaan ehkäistä oppimisvaikeuksia ennen koulun alkamista. Mitä var-haisemmassa vaiheessa saadaan poistettua omaehtoista toimintaa rajoittavat esteet, sitä enemmän lapsella on aikaa harjaannuttaa ja kehittää taitojaan saadakseen parhaat mahdolliset kyvyt toimia ympäristössään. Suositusten mukainen määrä lasten liikkumiselle on kaksi tuntia päivässä, mutta viihdeteknologian yleistymisen vuoksi liikkuminen, leikkiminen, pelaaminen ja kavereiden kanssa puuhailu ovat jääneet taka-alalle. Normaali kasvu ja kehitys edellyttävät liikkumista, sillä liikunnallinen passiivisuus saattaa johtaa karkeamotorisen kehityksen viivästymiseen. Opinnäyte-työssämme yhteistyötahona olivat Oulun kaupungin lasten ja nuorten kuntoutuspalveluissa työskentelevät fysioterapeutit, jotka työskentelevät karkeamotorisesti viivästyneiden lasten ja heidän perheidensä parissa.
Opinnäytetyön tulostavoitteena oli ohjevihko karkeamotorisesti viivästyneiden, 4–6-vuotiaiden lasten vanhemmille. Välittömänä toiminnallisena tavoitteena on, että lasten ja nuorten kuntoutuspalveluissa työskentelevät fysioterapeutit jakavat tarveharkintaisesti ohjevihkoa karkeamotoriselta kehitykseltään viivästyneiden lasten vanhemmille. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on, että van-hemmat osaavat tukea lastensa karkeamotorista kehitystä. Pitkän aikavälin tavoitteena on lopullisten hyötyjien eli karkeamotorisesti viivästyneiden lasten kehityksen eteneminen ikätasolleen. Omina oppimistavoitteinamme oli tietojen lisääminen lasten karkeamotorisen kehityksen osalta ja siitä miten sitä voidaan tukea fysioterapian keinoin. Lisäksi tavoitteenamme oli oppia laatimaan kirjallinen ohjevihko.
Opinnäytetyömme lopputuloksena on ohjevihko, joka on tehty kirjallisuutta ja asiantuntijatietoa hyödyntäen. Ohjevihkon johdannossa kerrotaan sen tarkoitus ja mitä karkeamotoriikalla tarkoitetaan. Ohjevihkossa esitellään karkeamotoriset taidot, joita lapsen tulisi 4–6 vuoden ikäisinä hallita. Lisäksi ohjevihko sisältää muutamia tärkeitä esimerkkiharjoitteita, joiden avulla karkeamotori-sia perusliikkeitä voidaan kehittää. Jokaisen esimerkkiharjoitteen yhteydessä kerrotaan, millaisia karkeamotorisia taitoja kyseiset liikkeet kehittävät. Ohjevihko oli koekäytössä kolme viikkoa vanhemmilla, minkä jälkeen teimme siihen kehittämisehdotusten perusteella muutamia korjauksia ja lisäyksiä.
Tulevaisuudessa voisi tehdä ohjevihkon, jossa opetetaan laajemmin karkeamotorisia taitoja ja lajeja voisi olla enemmän eri ikäryhmille. Ohjevihkon voisi tuottaa myös yhdessä toimintaterapeuttien kanssa, jolloin siihen saisi myös hienomotorisia taitoja käsittelevän osuuden.
Opinnäytetyön tulostavoitteena oli ohjevihko karkeamotorisesti viivästyneiden, 4–6-vuotiaiden lasten vanhemmille. Välittömänä toiminnallisena tavoitteena on, että lasten ja nuorten kuntoutuspalveluissa työskentelevät fysioterapeutit jakavat tarveharkintaisesti ohjevihkoa karkeamotoriselta kehitykseltään viivästyneiden lasten vanhemmille. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on, että van-hemmat osaavat tukea lastensa karkeamotorista kehitystä. Pitkän aikavälin tavoitteena on lopullisten hyötyjien eli karkeamotorisesti viivästyneiden lasten kehityksen eteneminen ikätasolleen. Omina oppimistavoitteinamme oli tietojen lisääminen lasten karkeamotorisen kehityksen osalta ja siitä miten sitä voidaan tukea fysioterapian keinoin. Lisäksi tavoitteenamme oli oppia laatimaan kirjallinen ohjevihko.
Opinnäytetyömme lopputuloksena on ohjevihko, joka on tehty kirjallisuutta ja asiantuntijatietoa hyödyntäen. Ohjevihkon johdannossa kerrotaan sen tarkoitus ja mitä karkeamotoriikalla tarkoitetaan. Ohjevihkossa esitellään karkeamotoriset taidot, joita lapsen tulisi 4–6 vuoden ikäisinä hallita. Lisäksi ohjevihko sisältää muutamia tärkeitä esimerkkiharjoitteita, joiden avulla karkeamotori-sia perusliikkeitä voidaan kehittää. Jokaisen esimerkkiharjoitteen yhteydessä kerrotaan, millaisia karkeamotorisia taitoja kyseiset liikkeet kehittävät. Ohjevihko oli koekäytössä kolme viikkoa vanhemmilla, minkä jälkeen teimme siihen kehittämisehdotusten perusteella muutamia korjauksia ja lisäyksiä.
Tulevaisuudessa voisi tehdä ohjevihkon, jossa opetetaan laajemmin karkeamotorisia taitoja ja lajeja voisi olla enemmän eri ikäryhmille. Ohjevihkon voisi tuottaa myös yhdessä toimintaterapeuttien kanssa, jolloin siihen saisi myös hienomotorisia taitoja käsittelevän osuuden.