TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN KOULUTUKSEN AVULLA
Leino, Seppo (2011)
Leino, Seppo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101261749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101261749
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään Suomen teknologiateollisuuden selviytymisen keinoja nyt vallitsevan lama-ajan Suomessa. Lisäksi keskeisenä asiana on arvioida koululaitoksemme mahdollisuus vaikuttaa lähitulevaisuuden asennemuutoksiin työllisyyden ja teollisen toiminnan kehitykseen.
Tutkielma on tehty alan asiantuntijoiden lausuntojen ja raporttien pohjalta. Apuna on käytetty asiantuntijaorganisaatioiden julkaisuja aikakauslehdissä ja internetissä. Tämä on välttämätöntä, koska työn luonteeseen kuuluu ajankohtaisuus ja nopeatempoisuus. Aineisto on valittu tutkimusongelman pohjalta harkinnanvaraisesti ja kyl-lääntymisperiaatteella. Aineisto koodattiin tiivistelmiksi, joiden perusteella aineistosta oli havaittavissa teemoja. Niiden pohjalta tehtiin aihealuejaottelu.
Tulokseksi on saatu ennuste lähivuosien tapahtumille ja tarvittaville toimenpiteille. Lamasta johtuen teknologiateollisuus ja erityisesti kone- ja metalliteollisuus on menettänyt tuotannostaan yli 30 prosenttia ja samalla valtion talous on mennyt alijäämäiseksi. Tämä edellyttää suuria leikkauksia aivan lähivuosina velkakierteen katkai-semiseksi. Meidän tulee pystyä kehittämään teollista tuotantoamme sellaiseksi, että se on kilpailukykyinen ja pystyy nousemaan lamaa edeltävälle tasolle.
Kansainvälistyminen tuo Suomen teollisuudelle mahdollisuuksia, mutta se edellyttää myös kulttuuriosaamisen ja kielitaitovaatimuksien nopeaa kasvua. Arvion mukaan työvoimatarpeen muutos on merkittävä juuri kone- ja metalliteollisuudessa. Ko. alalla mainittavaa työvoiman tarpeen lisäystä ei enää tulisi vaan se jäisi nykyiselle tasolleen. Tärkeintä on koulutuksen kohdistaminen sellaisille aloille, joissa on kysyntää. Tästä kuitenkin voi olla seurauksena, ettei koulutuksen tarjonta ja kysyntä enää kohtaa.
Tämän tutkielman tietoa voidaan soveltaa koulutusohjelmien painopisteajatteluun, uudelleen arviointiin ja kehittämiseen.
Tutkielma on tehty alan asiantuntijoiden lausuntojen ja raporttien pohjalta. Apuna on käytetty asiantuntijaorganisaatioiden julkaisuja aikakauslehdissä ja internetissä. Tämä on välttämätöntä, koska työn luonteeseen kuuluu ajankohtaisuus ja nopeatempoisuus. Aineisto on valittu tutkimusongelman pohjalta harkinnanvaraisesti ja kyl-lääntymisperiaatteella. Aineisto koodattiin tiivistelmiksi, joiden perusteella aineistosta oli havaittavissa teemoja. Niiden pohjalta tehtiin aihealuejaottelu.
Tulokseksi on saatu ennuste lähivuosien tapahtumille ja tarvittaville toimenpiteille. Lamasta johtuen teknologiateollisuus ja erityisesti kone- ja metalliteollisuus on menettänyt tuotannostaan yli 30 prosenttia ja samalla valtion talous on mennyt alijäämäiseksi. Tämä edellyttää suuria leikkauksia aivan lähivuosina velkakierteen katkai-semiseksi. Meidän tulee pystyä kehittämään teollista tuotantoamme sellaiseksi, että se on kilpailukykyinen ja pystyy nousemaan lamaa edeltävälle tasolle.
Kansainvälistyminen tuo Suomen teollisuudelle mahdollisuuksia, mutta se edellyttää myös kulttuuriosaamisen ja kielitaitovaatimuksien nopeaa kasvua. Arvion mukaan työvoimatarpeen muutos on merkittävä juuri kone- ja metalliteollisuudessa. Ko. alalla mainittavaa työvoiman tarpeen lisäystä ei enää tulisi vaan se jäisi nykyiselle tasolleen. Tärkeintä on koulutuksen kohdistaminen sellaisille aloille, joissa on kysyntää. Tästä kuitenkin voi olla seurauksena, ettei koulutuksen tarjonta ja kysyntä enää kohtaa.
Tämän tutkielman tietoa voidaan soveltaa koulutusohjelmien painopisteajatteluun, uudelleen arviointiin ja kehittämiseen.