Iisalmen kotiseutumuseon luontopolun suunnitelma
Lipponen, Mari; Holopainen, Mervi (2009)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lipponen, Mari
Holopainen, Mervi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904222109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904222109
Tiivistelmä
Iisalmen kaupungin läpi virtaa kalaisa Paloisvirta. Paloisvirran rannalla on talonpoikaisesineitä ja sodan jäämistöä esittelevä Iisalmen kotiseutumuseo. Iisalmen kotiseutumuseo on saanut alkunsa vuonna 1930, jolloin sen perustamista alettiin suunnitella ensimmäisen kerran. 1950-luvun alussa nykyiselle museon alueelle tuotiin ensimmäinen rakennus, vanha savupirtti. Iisalmen kotiseutumuseon alueelle on suunniteltu luontopolku, joka lisää kaupungin viihtyisyyttä ja imagoa sekä kotiseutumuseon kävijämäärää. Kaupungistuminen on lisännyt ihmisten stressiä ja kiirettä. Tämän myötä luonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille on lisääntynyt. Luonto tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen ja paikan rauhoittumiseen.
Luonnossa kulkiessa ihmisen on mahdollisuus myös tutustua kasvillisuuteen ja eläimistöön. Tämä lisää ihmisten luonnontuntemusta ja kunnioitusta. Alueen kasvillisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät. Näitä ovat muun muassa maaperä, ilmasto sekä kasvupaikkatyyppi. Kotiseutumuseon alueen kasvupaikkatyypiksi määriteltiin indikaattorikasvien perusteella lehto. Alueelta tehtiin myös maa-analyysi, joka osoitti maalajin olevan savinen hiesu.
Luontopolku tarjoaa kulkijalleen enemmän nähtävää kuin pelkkä polku. Luontopolun kunnostamisella pyritään tehostamaan alueen käyttöä. Iisalmen kotiseutumuseon luontopolulle on sijoitettu muun muassa penkkejä sekä opastauluja alueen tyypillisistä kasveista sekä museolle tulee nähtäväksi kasvisto, johon on koottu Pohjois-Savon alueella yleisesti esiintyviä kasveja. Asemakaava-alueella polun suunnitteluun vaikuttaa kaupungin laatimat kaavat. Polun valaistus on tarpeellinen, koska se lisää käyttömukavuutta ja turvallisuuden tuntua. Käyttömukavuutta lisää myös polun kunnossapito, kun esimerkiksi roska-astioiden tyhjennyksestä huolehditaan sopivin väliajoin ja mahdollisesti rikkoutuneet kalusteet korjataan. Jatkossa alueen kasvillisuuden ja eläimistön hyvinvointi tulisi huomioida polulle tehtävien toimenpiteiden yhteydessä.
Luonnossa kulkiessa ihmisen on mahdollisuus myös tutustua kasvillisuuteen ja eläimistöön. Tämä lisää ihmisten luonnontuntemusta ja kunnioitusta. Alueen kasvillisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät. Näitä ovat muun muassa maaperä, ilmasto sekä kasvupaikkatyyppi. Kotiseutumuseon alueen kasvupaikkatyypiksi määriteltiin indikaattorikasvien perusteella lehto. Alueelta tehtiin myös maa-analyysi, joka osoitti maalajin olevan savinen hiesu.
Luontopolku tarjoaa kulkijalleen enemmän nähtävää kuin pelkkä polku. Luontopolun kunnostamisella pyritään tehostamaan alueen käyttöä. Iisalmen kotiseutumuseon luontopolulle on sijoitettu muun muassa penkkejä sekä opastauluja alueen tyypillisistä kasveista sekä museolle tulee nähtäväksi kasvisto, johon on koottu Pohjois-Savon alueella yleisesti esiintyviä kasveja. Asemakaava-alueella polun suunnitteluun vaikuttaa kaupungin laatimat kaavat. Polun valaistus on tarpeellinen, koska se lisää käyttömukavuutta ja turvallisuuden tuntua. Käyttömukavuutta lisää myös polun kunnossapito, kun esimerkiksi roska-astioiden tyhjennyksestä huolehditaan sopivin väliajoin ja mahdollisesti rikkoutuneet kalusteet korjataan. Jatkossa alueen kasvillisuuden ja eläimistön hyvinvointi tulisi huomioida polulle tehtävien toimenpiteiden yhteydessä.