Valloita viivasto, kesytä nuotit : näkökulmia nuotinluvun opettamiseen

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee nuotinluvun oppimiseen ja opettamiseen liittyviä haasteita erityisesti pianonsoiton alueella. Olen pohtinut, millä tavoin voitaisiin edistää nuotinlukutaidon saavuttamista perustason opetuksessa. Työn tarkoituksena on ollut löytää vastauksia kysymyksiin, millaisia harjoituksia nuotinlukutaidon määrätietoiseen, tulokselliseen kehittämiseen tarvitaan ja kuinka nuotinlukutaitoa tulisi opettaa musiikkioppilaitoksissa, jos se rinnastettaisiin yhtä vakavasti otettavaksi haasteeksi kuin kouluissa lukemaan opettaminen.

Aiheeseen liittyvät kuuden vuoden kokemukseni päätoimisena pianonsoitonopettajana heijastuvat tässä työssä. Myös lastenohjaajan koulutukseni antaa taustaa pohdinnoilleni. Teoreettisia perusteita työlle olen poiminut pääasiassa lähdekirjoista. Teen parhaillani julkaistavaksi tarkoitettua soittotuntikäyttöön suunnattua opetusmateriaalia nuotinluvun ja musiikinteorian opettamisesta, ja tämän työn tarkoituksena on osaltaan ollut pohtia sen tekemisen yhteydessä nousseita kysymyksiä. Ohjaajinani tässä työssä ovat olleet Kaija Huhtanen ja Marja Vuori.

Taiteen perusopetuksen tavoitteisiin kuuluu musiikin lukutaidon saavuttaminen, mutta se ei kaikissa tapauksissa tunnu toteutuvan. Kyseessä on taito, jolla ei ole välttämättä tekemistä musikaalisuuden kanssa, vaan merkittävää on visuaalinen hahmotuskyky ja nähdyn yhdistäminen säveltasoihin ajallisena prosessina. Taitotasoa voidaan ainakin jossain määrin kehittää harjoittelun myötä. Tein vertailua musiikkioppilaitoksen ja koulun välillä, ja oleellinen huomio on, että luokanopettajien ammatillisessa koulutuksessa lukemaan opettaminen on yhtenä opetuksen tärkeimmistä sisällöistä, mutta sen sijaan nuotinlukutaidon opettaminen on musiikkipedagogin koulutuksessa vain sivuroolissa.

Käsittelemäni tiedon perusteella nuotinluvun opettamiseen keskittyvää ajallisia harjoituksia sisältävää oppimateriaalia ei Suomessa ole. Materiaalia suunniteltaessa siihen tulisi sisällyttää eriyttäviä harjoituksia ainakin nuotinluvun kahden pääasiallisen osa-alueen, rytmien ja säveltasojen, harjoittamiseen. Oppilas tarvitsee siis kirjallisten nuottitunnistustehtävien lisäksi ajassa tapahtuvia harjoituksia, joiden avulla hän oppii reagoimaan nopeasti viivastolla näkemiinsä sävelkorkeuksiin ja rytmeihin.

This thesis deals with teaching and learning music reading and the challenges there are especially in the area of piano playing. I have considered which way is best to benefit a fluent music reading teaching system amongst baseline level students. The aim of this thesis is to find answers to the following questions: ‘What kind of exercises are good for purposeful, progressive teaching of music reading?’ and ‘How should music reading be taught in a music institute if it would be on the same reliable level as regular reading taught in a public school?’

My six-year experience as a full-time piano teacher is reflected in this thesis. Also my child-care teacher degree is a backround to this study. Theoretical arguments I have found mainly in the books which are referenced here too. I am working with my own teaching material of music reading, which is going to be published, and the questions I have raised here have in part come from that project. This study has been instructed by Kaija Huhtanen and Marja Vuori.

One of the intentions of the basic art education’s curriculum is to accomplish fluency in music reading, but fluency does not happen in all cases. It is a skill that does not necessarily have anything to do with musical talent, but with the musician’s ability to process the written music in his mind while keeping in time with the music. The skill can be practised at least up to a certain point. I compared music institutes with the regular school, and learned that school teacher education offers much study on how to teach reading, whereas music pedagogical education gives instrument teachers very little training to teach music reading.

The information I have discovered throughout this study has shown me that in Finland there is no practical teaching material that helps students how to process the written music in their minds while they are playing the instrument. This kind of material should include different exercises which would offer practise in music reading at least in the two most significant areas: pitch and rhythm. The students need not only to correctly name the musical notes in their exercise books, but they need exercises which help them to quickly react to what they see in the staff.