Käyttäjätutkimus tietotekniikan käytön kehittämiseksi
Heiskanen, Pia (2011)
Heiskanen, Pia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282697
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on kartoitettu yhden kansainvälisen konsernin Suomessa toimivan maayhtiön tietoteknisten laitteiden, sovellusten ja palveluiden käyttöä ja käytettävyyttä käyttäjätutkimuksen avulla. Tutkimus on yrityksen työntekijöiden näkemys nykytilasta ja siitä, miten laitteita ja palveluita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat modernin tietotekniikka-alan yrityksen tarpeita kustannustehokkaasti.
Käyttäjätutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan niitä laitteita, sovelluksia ja palveluita, joihin paikallisella tasolla on voitu vaikuttaa. Konsernin yhteiskäyttöiset järjestelmät, kuten työasemien käyttöjärjestelmäversio ja toiminnanohjausjärjestelmä, on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimustyö jakaantui neljään eri vaiheeseen: projektin aloitukseen, nykytila-analyysiin, tarvekartoitukseen sekä tulosten analysointiin loppuraporttia varten. Tutkimusmenetelminä on käytetty havainnointia, strukturoimatonta haastattelua sekä teemahaastattelua.
Tutkimuksella käy ilmi, että eri henkilöstöryhmillä on erilaisia vaatimuksia tietotekniikalle ja siihen liitetyille palveluille. Tutkimuksen avulla löydettiin selkeitä ongelmakohtia ja kehittämiskohteita. Investointilaskelmilla pystyttiin osoittamaan, että investoinnit voivat tuoda yritykselle myös merkittävää taloudellista hyötyä lyhyellä takaisinmaksuajalla. Työasemainvestoinnilla voidaan työajan pienellä päivittäisellä säästöllä saavuttaa merkittäviä säästöjä koko yritystasolla. Yksilötasolla minimaaliselta tuntuva, kymmenen minuutin päivittäinen säästö tuo kuitenkin isossa yrityksessä merkittäviä säästöjä vuositasolla. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että kymmenen minuutin ylimääräinen odottelu päivässä maksaa 250 hengen yrityksessä yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Uusien työasemien investointi maksetaan takaisin alle kuudessa kuukaudessa.
Käyttäjätutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan niitä laitteita, sovelluksia ja palveluita, joihin paikallisella tasolla on voitu vaikuttaa. Konsernin yhteiskäyttöiset järjestelmät, kuten työasemien käyttöjärjestelmäversio ja toiminnanohjausjärjestelmä, on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimustyö jakaantui neljään eri vaiheeseen: projektin aloitukseen, nykytila-analyysiin, tarvekartoitukseen sekä tulosten analysointiin loppuraporttia varten. Tutkimusmenetelminä on käytetty havainnointia, strukturoimatonta haastattelua sekä teemahaastattelua.
Tutkimuksella käy ilmi, että eri henkilöstöryhmillä on erilaisia vaatimuksia tietotekniikalle ja siihen liitetyille palveluille. Tutkimuksen avulla löydettiin selkeitä ongelmakohtia ja kehittämiskohteita. Investointilaskelmilla pystyttiin osoittamaan, että investoinnit voivat tuoda yritykselle myös merkittävää taloudellista hyötyä lyhyellä takaisinmaksuajalla. Työasemainvestoinnilla voidaan työajan pienellä päivittäisellä säästöllä saavuttaa merkittäviä säästöjä koko yritystasolla. Yksilötasolla minimaaliselta tuntuva, kymmenen minuutin päivittäinen säästö tuo kuitenkin isossa yrityksessä merkittäviä säästöjä vuositasolla. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että kymmenen minuutin ylimääräinen odottelu päivässä maksaa 250 hengen yrityksessä yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Uusien työasemien investointi maksetaan takaisin alle kuudessa kuukaudessa.