Instrumenttimultiplekserin valmistuksen optimointi
Aho, Arttu; Tiusanen, Joonas (2011)
Aho, Arttu
Tiusanen, Joonas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101251725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101251725
Tiivistelmä
Tutkimus suoritettiin toimeksiantajan tuotantotiloissa. On huomattu, että instrumenttimultiplekserituotannon tehokkuus ei ole sillä tasolla, jolla sen tulisi olla. Tästä syystä tehokkuutta tulisi nostaa ja ennen kaikkea tuotannon jalostavan työn osuutta tulisi kasvattaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaisin menetelmin näitä huomattuja epäkohtia voisi parantaa. Kun tuotantoa seurattiin, kävi selväksi, että useita eri osa-alueita tuotannossa tulisi kehittää, jotta haluttu muutos saavutettaisiin.Työn tutkimuskysymys on, kuinka tehostaa instrumenttimultiplekserituotantoa ja kuinka tuotannon jalostavan työn osuutta voitaisiin kasvattaa.
Tutkimuksen tekemisessä käytettiin sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia menetelmiä. Työntekijäkyselyllä kartoitettiin tuotantotiimin ja tuotannon dynamiikkaa. Sen lisäksi työntekijöitä haastateltiin, jotta saatiin syvempi näkemys siitä, millaisia ongelmakohtia tuotannossa heidän mielestään on ja millaisia kehitysehdotuksia heillä itsellään on tuotannon parantamiseksi. Muutosprosessia ja layoutia koskevaa kirjallisuutta tutkittiin työhyvinvointia koskevan kirjallisuuden lisäksi.
Tutkimalla tuotannon nykytilaa poimittiin tiettyjä asioita, joiden ratkaisemisella toivotut vaikutukset olisi mahdollista saavuttaa. Näitä olivat layoutratkaisut, testilaitteet ja työnjohdolliset asiat. Kun nykytila oli saatu selvitettyä, nykytilan ja tavoitetilan eroja analysoitiin. Kohdat joiden päätettiin olevan kehittämisen tarpeessa valittiin ja niille luotiin kehitysehdotuksia. Näitä muutoksia olivat testilaitteiden päivittäminen nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi, layoutin muuttaminen tehokkaammaksi materiaalivirtoja ajatellen ja ehdotukset työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tutkimuksessa tultiin siihen lopputulokseen, että edellä mainittuja asioita kehittämällä voidaan tehostaa koko tuotantoprosessia ja nostaa jalostavan työn osuutta tuotannossa. Mikäli kehitysehdotukset toteutetaan yrityksessä, tulisi suorittaa jälkiseurantaa, jotta saadaan selkeä kuva siitä, miten muutokset ovat prosessin tehokkuuteen lopulta vaikuttaneet.
Tutkimuksen tekemisessä käytettiin sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia menetelmiä. Työntekijäkyselyllä kartoitettiin tuotantotiimin ja tuotannon dynamiikkaa. Sen lisäksi työntekijöitä haastateltiin, jotta saatiin syvempi näkemys siitä, millaisia ongelmakohtia tuotannossa heidän mielestään on ja millaisia kehitysehdotuksia heillä itsellään on tuotannon parantamiseksi. Muutosprosessia ja layoutia koskevaa kirjallisuutta tutkittiin työhyvinvointia koskevan kirjallisuuden lisäksi.
Tutkimalla tuotannon nykytilaa poimittiin tiettyjä asioita, joiden ratkaisemisella toivotut vaikutukset olisi mahdollista saavuttaa. Näitä olivat layoutratkaisut, testilaitteet ja työnjohdolliset asiat. Kun nykytila oli saatu selvitettyä, nykytilan ja tavoitetilan eroja analysoitiin. Kohdat joiden päätettiin olevan kehittämisen tarpeessa valittiin ja niille luotiin kehitysehdotuksia. Näitä muutoksia olivat testilaitteiden päivittäminen nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi, layoutin muuttaminen tehokkaammaksi materiaalivirtoja ajatellen ja ehdotukset työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tutkimuksessa tultiin siihen lopputulokseen, että edellä mainittuja asioita kehittämällä voidaan tehostaa koko tuotantoprosessia ja nostaa jalostavan työn osuutta tuotannossa. Mikäli kehitysehdotukset toteutetaan yrityksessä, tulisi suorittaa jälkiseurantaa, jotta saadaan selkeä kuva siitä, miten muutokset ovat prosessin tehokkuuteen lopulta vaikuttaneet.