Armoa, almuja vai asennekasvatusta : Tutkimus jatkohankkeiden tarpeellisuudesta vammaisten henkilöiden pariin Etiopiassa Konta Special Woredassa
Huttunen, Kerttu (2009)
Huttunen, Kerttu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189729
Tiivistelmä
Huttunen, Kerttu. Armoa, almuja vai asennekasvatusta. Tutkimus jatkohankkeiden tarpeellisuudesta vammaisten henkilöiden pariin Etiopiassa Konta Special Woredassa. Kauniainen, syksy 2009, 46 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Kauniainen. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Konta Special Woreda on yksi Etiopian Eteläisten valtioiden kuntainliittoon piiri. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys toteutti alueella vuosina 2007-2009 vesi-, hygienia- ja kouluhanketta, jonka yksi tavoite on saada lisätietoja alueen vammaisten kansalaisten elinolosuhteista. Opinnäytetyön päämäärä oli tutkia paikallisten ihmisten suhtautumista vammaisuuteen ja miettiä tarvitaanko Konta Special Woredaan kehitysyhteistyöhankkeita vammaisten ihmisten pariin.
Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla suullisesti kahta alueen pääkaupungin Ameyan asukasta ja tekemällä lomakekysely kuudelletoista alueen raamattukoulussa opiskelevalle henkilölle. Huttunen laati haastattelukysymykset yhdessä vesi-, hygienia- ja kouluhankkeen kouluttajan, Pirkko Tuppuraisen kanssa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja metodiltaan tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin syksyn 2008 aikana.
Aineistosta nousi selvästi esille, että ihmisillä on paljon ennakkoluuloja vammaisia ihmisiä kohtaan ja vanhoja uskomuksia vammaisuuden syistä. Vammaisille asukkaille ei ole tarjolla apuvälineitä tai erikoisterveydenhuoltoa. Yksi selvä positiivinen tekijä oli, että Ameyassa fyysisesti vammaiset henkilöt työllistyivät hyvin, koska kaupungissa kerjääminen oli paheksuttua.
Tutkimuksen valossa Konta Special Woredaan tarvitaan jatkohankkeita vammaisten ihmisten pariin. Heidän elinolosuhteitaan ja asemaa yhteiskunnassa voitaisiin parantaa asennekasvatuksella ja valistustyöllä. Työn tulisi tapahtua niin paikallisissa kouluissa, kuin seurakunnassa. Myös erilaisten apuvälineiden saantia tulisi helpottaa ja silmälääkäri sekä optikko voisi vierailla säännöllisesti alueella.
Asiasanat: Etiopia, vammaisuus, kehitysyhteistyöhanke, kvalitatiivinen tutkimus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Kauniainen. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Konta Special Woreda on yksi Etiopian Eteläisten valtioiden kuntainliittoon piiri. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys toteutti alueella vuosina 2007-2009 vesi-, hygienia- ja kouluhanketta, jonka yksi tavoite on saada lisätietoja alueen vammaisten kansalaisten elinolosuhteista. Opinnäytetyön päämäärä oli tutkia paikallisten ihmisten suhtautumista vammaisuuteen ja miettiä tarvitaanko Konta Special Woredaan kehitysyhteistyöhankkeita vammaisten ihmisten pariin.
Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla suullisesti kahta alueen pääkaupungin Ameyan asukasta ja tekemällä lomakekysely kuudelletoista alueen raamattukoulussa opiskelevalle henkilölle. Huttunen laati haastattelukysymykset yhdessä vesi-, hygienia- ja kouluhankkeen kouluttajan, Pirkko Tuppuraisen kanssa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja metodiltaan tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin syksyn 2008 aikana.
Aineistosta nousi selvästi esille, että ihmisillä on paljon ennakkoluuloja vammaisia ihmisiä kohtaan ja vanhoja uskomuksia vammaisuuden syistä. Vammaisille asukkaille ei ole tarjolla apuvälineitä tai erikoisterveydenhuoltoa. Yksi selvä positiivinen tekijä oli, että Ameyassa fyysisesti vammaiset henkilöt työllistyivät hyvin, koska kaupungissa kerjääminen oli paheksuttua.
Tutkimuksen valossa Konta Special Woredaan tarvitaan jatkohankkeita vammaisten ihmisten pariin. Heidän elinolosuhteitaan ja asemaa yhteiskunnassa voitaisiin parantaa asennekasvatuksella ja valistustyöllä. Työn tulisi tapahtua niin paikallisissa kouluissa, kuin seurakunnassa. Myös erilaisten apuvälineiden saantia tulisi helpottaa ja silmälääkäri sekä optikko voisi vierailla säännöllisesti alueella.
Asiasanat: Etiopia, vammaisuus, kehitysyhteistyöhanke, kvalitatiivinen tutkimus