Kosketustartuntojen ehkäisy : Kirjallisuuskatsaus
Hämäläinen, Kiira; Esch, Maria (2011)
Hämäläinen, Kiira
Esch, Maria
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104033825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104033825
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kosketustartuntaan ja kosketuseristykseen liittyviä toimintasuosituksia. Kosketustartuntaan liittyvät kosketuseristys, tavanomaiset varotoimet, sairaalainfektiot ja muut eristys- ja varotoimiluokat, joten sivuamme myös näitä aiheita.
Opinnäytetyö tehtiin keräämällä tietoa aiheesta kirjallisuuskatsausta ja sisällönanalyysia käyttäen. Työn alussa määritellään aiheeseen liittyvät käsitteet ja kerrotaan lyhyesti muista eristys- ja varotoimiluokista. Seuraavaksi työssä kerrotaan itse kosketustartunnasta ja kosketuseristyksestä. Lopussa kerrotaan työn menetelmästä sekä tutkimuksien ja artikkeleiden keskeisimmistä tuloksista. Liitteenä työssä on kirjallisuuskatsaus.
Tuloksista selvisi, että sairaalainfektio käsitteenä tiedettiin hyvin hoitotyöntekijöiden, opiskelijoiden ja potilaiden keskuudessa, mutta kuitenkin he aliarvioivat sairaalainfektioiden esiintyvyyden. Käsihygienian osaaminen vaihteli sairaaloiden, osastojen ja henkilökunnan koulutuksen mukaan. Valtaosa hoitohenkilöstöstä tiesi, että suojakäsineiden käytön yhteydessä tulee pestä tai desinfioida kädet. Kosketuseristystä ei aina voitu toteuttaa eristyshuoneiden puutteen vuoksi. Kosketuseristys vaikutti potilaisiin negatiivisesti. Potilaan, henkilökunnan ja vierailijoiden tiedottaminen oli tärkeää.
Työ on tarkoitettu Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Työstä löytyy selkeää ja helppolukuista tietoa kosketustartuntojen ehkäisystä ja siihen liittyvistä aiheista. Työn avulla lukija saa helposti tietoa kosketustartunnasta ja kosketuseristyksestä.
Opinnäytetyö tehtiin keräämällä tietoa aiheesta kirjallisuuskatsausta ja sisällönanalyysia käyttäen. Työn alussa määritellään aiheeseen liittyvät käsitteet ja kerrotaan lyhyesti muista eristys- ja varotoimiluokista. Seuraavaksi työssä kerrotaan itse kosketustartunnasta ja kosketuseristyksestä. Lopussa kerrotaan työn menetelmästä sekä tutkimuksien ja artikkeleiden keskeisimmistä tuloksista. Liitteenä työssä on kirjallisuuskatsaus.
Tuloksista selvisi, että sairaalainfektio käsitteenä tiedettiin hyvin hoitotyöntekijöiden, opiskelijoiden ja potilaiden keskuudessa, mutta kuitenkin he aliarvioivat sairaalainfektioiden esiintyvyyden. Käsihygienian osaaminen vaihteli sairaaloiden, osastojen ja henkilökunnan koulutuksen mukaan. Valtaosa hoitohenkilöstöstä tiesi, että suojakäsineiden käytön yhteydessä tulee pestä tai desinfioida kädet. Kosketuseristystä ei aina voitu toteuttaa eristyshuoneiden puutteen vuoksi. Kosketuseristys vaikutti potilaisiin negatiivisesti. Potilaan, henkilökunnan ja vierailijoiden tiedottaminen oli tärkeää.
Työ on tarkoitettu Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Työstä löytyy selkeää ja helppolukuista tietoa kosketustartuntojen ehkäisystä ja siihen liittyvistä aiheista. Työn avulla lukija saa helposti tietoa kosketustartunnasta ja kosketuseristyksestä.