Johtamisen työkalujen kehittäminen Karkkilan seurakunnassa
Salmi, Eeva-Mari (2011)
Salmi, Eeva-Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104224706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104224706
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat tuloksekkaan ja hyvinvoivan organisaation tunnusmerkit ja millä arkijohtamisen keskeisillä työkaluilla voidaan lisätä organisaation tuloksellisuutta ja hyvinvointia Karkkilan seurakunnassa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin esimiestyön, johtamisen ja työhyvinvoinnin teorioita hyödyntäen. Tietoperustana käytettiin esimiestyön ja johtamiseen liittyvää kirjallisuutta, internet-lähteitä ja artikkeleita. Työhyvinvoinnin osalta hyödynnettiin myös tuoretta asiantuntijatietoa.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja haastattelumenetelmiä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Karkkilan seurakunnan työntekijät, esimiehet ja luottamushenkilöt. Aineiston analyysiä tehtiin kehittämiskohteiden välissä, havainnoista pidettiin havaintopäiväkirjaa ja aineistot ryhmiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Kehittämishankkeen viitekehyksen keskiössä oli tuloksekas ja hyvinvoiva työyhteisö. Tutkimuksessa kehitettiin toiminnallisia arkijohtamisen työkaluja ja menetelmiä, jotka säännöllisesti käytettynä tehostavat johtamista ja vaikuttavat edistävästi työhyvinvointiin. Arkijohtamisen menetelmiä ja työkaluja toteutettiin esimiestyön, keskustelukulttuurin, luottamushenkilöyhteistyön, suunnittelun, viestinnän, työterveyshuollon, yhteistoiminnan ja johtamisfoorumeiden alueelle.
Kehittämishankkeen tuloksena saatiin hyödyllisiä menetelmiä ja työkaluja Karkkilan seurakunnan päivittäisjohtamiseen ja esimiestyön tueksi. Tutkimuksessa ja käytännön kehittämishakkeessa vahvistui käsitys, että johtamisella ja esimiestyöllä on vahva vaikutus työhyvinvointiin. Hyvinvoiva työyhteisö on tuloksekas ja tehokas. Jatkossa on tärkeää, että työhyvinvointi on työyhteisössä kokonaisuutena läsnä ja merkitykselliseksi arvotettu. On myös perusteltavaa, että työhyvinvointi olisi mukana yhtenä tekijänä Karkkilan seurakunnan strategiassa. Jatkuva muutos ja sen myötä muuttuviin osaamisvaateisiin vastaaminen on seurakunnankin arjessa tätä päivää. Osaamisen kehittämisen on yhä enemmän kytkeydyttävä tulevaisuuteen, jotta se olisi tuloksellista. Myös kokonaiskirkon piirissä osaamisen kehittämistä tuetaan yhteisin suositussopimuksin ja palkkausjärjestelmien avulla, tässä työssä myös Karkkilan seurakunnan on oltava aktiivinen edistäjä.
Opinnäytetyö oli hyödyllinen ja käyttökelpoinen sekä aidosti työelämää kehittävä. Kohdeyhteisölle syntyi uutta tietoa ja uudenlaisia tai uudesti virkistettyjä toimintamalleja.
Jatkotutkimusaiheiksi esitettiin mm. palkkausjärjestelmän harkinnanvaraisenosan käyttöön edistämistä, kirkon suositussopimuksen mukaista henkilöstön kehittämissopimuksen käyttöönotonvalmistelua ja kirkon muuttuvassa ympäristössä tarvittavien osaamistarpeiden selvittämistä ja niihin valmistautumista. Työhyvinvointi tulee nähdä kokonaisteemana, ja valitut kehittämiskohteet voidaan nähdä polkuna kohti tavoitetilaa, jossa työhyvinvointi on merkityksellinen arvo työyhteisössä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin esimiestyön, johtamisen ja työhyvinvoinnin teorioita hyödyntäen. Tietoperustana käytettiin esimiestyön ja johtamiseen liittyvää kirjallisuutta, internet-lähteitä ja artikkeleita. Työhyvinvoinnin osalta hyödynnettiin myös tuoretta asiantuntijatietoa.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja haastattelumenetelmiä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Karkkilan seurakunnan työntekijät, esimiehet ja luottamushenkilöt. Aineiston analyysiä tehtiin kehittämiskohteiden välissä, havainnoista pidettiin havaintopäiväkirjaa ja aineistot ryhmiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Kehittämishankkeen viitekehyksen keskiössä oli tuloksekas ja hyvinvoiva työyhteisö. Tutkimuksessa kehitettiin toiminnallisia arkijohtamisen työkaluja ja menetelmiä, jotka säännöllisesti käytettynä tehostavat johtamista ja vaikuttavat edistävästi työhyvinvointiin. Arkijohtamisen menetelmiä ja työkaluja toteutettiin esimiestyön, keskustelukulttuurin, luottamushenkilöyhteistyön, suunnittelun, viestinnän, työterveyshuollon, yhteistoiminnan ja johtamisfoorumeiden alueelle.
Kehittämishankkeen tuloksena saatiin hyödyllisiä menetelmiä ja työkaluja Karkkilan seurakunnan päivittäisjohtamiseen ja esimiestyön tueksi. Tutkimuksessa ja käytännön kehittämishakkeessa vahvistui käsitys, että johtamisella ja esimiestyöllä on vahva vaikutus työhyvinvointiin. Hyvinvoiva työyhteisö on tuloksekas ja tehokas. Jatkossa on tärkeää, että työhyvinvointi on työyhteisössä kokonaisuutena läsnä ja merkitykselliseksi arvotettu. On myös perusteltavaa, että työhyvinvointi olisi mukana yhtenä tekijänä Karkkilan seurakunnan strategiassa. Jatkuva muutos ja sen myötä muuttuviin osaamisvaateisiin vastaaminen on seurakunnankin arjessa tätä päivää. Osaamisen kehittämisen on yhä enemmän kytkeydyttävä tulevaisuuteen, jotta se olisi tuloksellista. Myös kokonaiskirkon piirissä osaamisen kehittämistä tuetaan yhteisin suositussopimuksin ja palkkausjärjestelmien avulla, tässä työssä myös Karkkilan seurakunnan on oltava aktiivinen edistäjä.
Opinnäytetyö oli hyödyllinen ja käyttökelpoinen sekä aidosti työelämää kehittävä. Kohdeyhteisölle syntyi uutta tietoa ja uudenlaisia tai uudesti virkistettyjä toimintamalleja.
Jatkotutkimusaiheiksi esitettiin mm. palkkausjärjestelmän harkinnanvaraisenosan käyttöön edistämistä, kirkon suositussopimuksen mukaista henkilöstön kehittämissopimuksen käyttöönotonvalmistelua ja kirkon muuttuvassa ympäristössä tarvittavien osaamistarpeiden selvittämistä ja niihin valmistautumista. Työhyvinvointi tulee nähdä kokonaisteemana, ja valitut kehittämiskohteet voidaan nähdä polkuna kohti tavoitetilaa, jossa työhyvinvointi on merkityksellinen arvo työyhteisössä.