Kollegiaalisuuden opettaminen hoitotyön koulutuksessa : katsaus eri opetusmenetelmiin ja aktivoiva luento kätilöopiskelijoille toisen hoitohenkilön toimintaan puuttumisesta
Järvinen, Pia; Kumpurinne, Inkeri (2009)
Järvinen, Pia
Kumpurinne, Inkeri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062450
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on jatko-osa opinnäytetyöhömme "Hoitohenkilöidenvalmius puuttua toisen toimintaan: Määrällinen tutkimus kollegiaalisuudesta naistentautien vuodeosastoilla", joka toteutettiin yhteistyössä HUS Naistensairaalan ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa. Opinnäytetyössä kartoitimme kollegiaalisuuden toteutumista ja toisen toimintaan puuttumista kolmella yhteistyöosastolla hoitajien näkökulmasta. Jatkotutkimusehdotuksistamme nousi esiin kollegiaalisuuden opettamisen tarkastelu hoitotyön koulutuksessa.
Teimme katsauksen kirjallisuuteen kollegiaalisuuden opettamisesta hoitotyön koulutuksessa ja sen pohjalta suunnittelimme ja toteutimme oppitunnit kahdelle eri opintojen vaiheessa olevalle kätilöopiskelijaryhmälle aivoriihi-opetusmenetelmää apuna käyttäen. Keskityimme tunnin aikana erityisesti toisen hoitohenkilön toimintaan puuttumiseen, joka on olennainen osa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä. Tavoitteenamme oli saada aikaan keskustelua ja pohdiskelua aiheesta sekä tunnilla että sen ulkopuolella, herättää opiskelijoissa mielenkiintoa tärkeää aihetta kohtaan ja lisätä kiinnostusta omien puuttumisvalmiuksien kehittämiseen tulevaisuudessa.
Tavoitteiden saavuttamista arvioimme opiskelijoiden tunnin päätteeksi täyttämän palautekyselyn avulla. Lomakkeessa kartoitimme opiskelijoiden ajatuksia tavoitekohtaisesti sekä määrällisesti että laadullisesti. Palautekyselyn täytti jokainen tunnille osallistuneista 50 opiskelijasta. Määrällinen aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla ja analyysissä hyödynnettiin prosenttijakaumia, keskiarvoja ja keskihajontoja. Laadullisen aineiston ryhmittelimme toisensa poissulkeviksi yläluokiksi ja tarkastelimme niiden esiintyvyyttä opiskelijoiden vastauksissa. Tuloksia tarkasteltiin myös opiskelijaryhmäkohtaisesti.
Tulokset ovat suuntaa antavia. Niiden avulla voidaan hyvin arvioida oppitunnin hyödyllisyyttä ja laadullisen aineston avulla saatiin tietoa eri opintojen vaiheissa olevien opiskelijoiden ajatuksista ja aikaisemmasta tiedosta aiheeseen liittyen. Vastausten perusteella molemmat kätilöopiskelijaryhmät pitivät oppituntia hyödyllisenä; he kokivat keskustelua heränneen ja kiinnostuksen omien valmiuksien kehittämiseen kasvaneen. Keskustelun uskottiin myös jatkuvan opiskelijoiden keskuudessa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opintokokonaisuuksia ja -jaksoja kehittäessä, sekä harjoittelujaksoihin liittyvien tehtävien suunnittelun yhteydessä.
Teimme katsauksen kirjallisuuteen kollegiaalisuuden opettamisesta hoitotyön koulutuksessa ja sen pohjalta suunnittelimme ja toteutimme oppitunnit kahdelle eri opintojen vaiheessa olevalle kätilöopiskelijaryhmälle aivoriihi-opetusmenetelmää apuna käyttäen. Keskityimme tunnin aikana erityisesti toisen hoitohenkilön toimintaan puuttumiseen, joka on olennainen osa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä. Tavoitteenamme oli saada aikaan keskustelua ja pohdiskelua aiheesta sekä tunnilla että sen ulkopuolella, herättää opiskelijoissa mielenkiintoa tärkeää aihetta kohtaan ja lisätä kiinnostusta omien puuttumisvalmiuksien kehittämiseen tulevaisuudessa.
Tavoitteiden saavuttamista arvioimme opiskelijoiden tunnin päätteeksi täyttämän palautekyselyn avulla. Lomakkeessa kartoitimme opiskelijoiden ajatuksia tavoitekohtaisesti sekä määrällisesti että laadullisesti. Palautekyselyn täytti jokainen tunnille osallistuneista 50 opiskelijasta. Määrällinen aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla ja analyysissä hyödynnettiin prosenttijakaumia, keskiarvoja ja keskihajontoja. Laadullisen aineiston ryhmittelimme toisensa poissulkeviksi yläluokiksi ja tarkastelimme niiden esiintyvyyttä opiskelijoiden vastauksissa. Tuloksia tarkasteltiin myös opiskelijaryhmäkohtaisesti.
Tulokset ovat suuntaa antavia. Niiden avulla voidaan hyvin arvioida oppitunnin hyödyllisyyttä ja laadullisen aineston avulla saatiin tietoa eri opintojen vaiheissa olevien opiskelijoiden ajatuksista ja aikaisemmasta tiedosta aiheeseen liittyen. Vastausten perusteella molemmat kätilöopiskelijaryhmät pitivät oppituntia hyödyllisenä; he kokivat keskustelua heränneen ja kiinnostuksen omien valmiuksien kehittämiseen kasvaneen. Keskustelun uskottiin myös jatkuvan opiskelijoiden keskuudessa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opintokokonaisuuksia ja -jaksoja kehittäessä, sekä harjoittelujaksoihin liittyvien tehtävien suunnittelun yhteydessä.