Hiukkaspuhdistimen tiedonkeruu
Portin, Harri (2009)
Portin, Harri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905092603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905092603
Tiivistelmä
Nuuskija-projektissa toteutettavan RetroEm-hankkeen tarkoituksena oli selvittää miten jälkiasennettavat hiukkaspuhdistinlaitteet toimivat Suomen olosuhteissa ja pitkällä aikavälillä. Hankkeeseen kuuluvat oleellisena osana nk. on-board-mittaukset, joissa autoon asennetun hiukkaspuhdistimen toimintaa seurataan oikeissa ajotilanteissa.
On-board-mittauksia varten tilattiin Iso-Britanniassa sijaitsevalta Omni Instrumentsilta tiedonkeruulaite ja sen mukana yhteensopiva GPS-vastaanotin nopeusmittauksia varten. Paineen mittaukseen käytettiin Wika ECO-1 -antureita sekä lämpötilanmittaukseen K-lanka-antureita.
Ennen ajonaikaisia mittauksia suoritettiin vertailumittaukset dynamometrillä, jolloin mitattiin hiilidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkasten lukumääräpitoisuudet. Mittauksissa ajettiin tasaisia nopeuksia (20, 40 60 ja 80 km/h) oikeilla ajovastuksilla. Tuloksista todettiin, että hiukkaspuhdistin toimii hyvällä hyötysuhteella jo alhaisilla toimintalämpötiloilla. 80 km/h nopeudessa hiukkaspuhdistimen hyötysuhde laski, sillä lähes kaikki typpidioksidi käytettiin hiukkasten hapetukseen.
Ajonaikaisissa mittauksissa selvisi, että kaupunkiajossa hiukkaspuhdistimen lämpötila laskee alle valmistajan ilmoittaman toimintalämpötilan. Lämpötilan lasku johtui tilanteista, joissa auto oli pysähdyksissä. Paine-ero oli kaupunkiajossa keskimäärin 15 millibaaria. Nousua vuoden 2007 joulukuusta, jolloin puhdistin asennettiin, oli noin 5 millibaaria.
Tiedonkeruulaite toimi ajonaikaisissa mittauksissa ilman ongelmia. Laitteeseen lisättiin toiminto, joka tarkkaili antureita sekä virransyöttöä. Vikatilanteessa laite olisi lähettänyt vikakoodin sisältävän tekstiviestin vastuuhenkilölle, jolloin vika olisi voitu korjata hyvin nopeasti. Näitä tilanteita ei kuitenkaan syntynyt.
Tässä työssä saavutettiin sille asetetut vaatimukset ajonaikaisesta tiedonkeruusta.
On-board-mittauksia varten tilattiin Iso-Britanniassa sijaitsevalta Omni Instrumentsilta tiedonkeruulaite ja sen mukana yhteensopiva GPS-vastaanotin nopeusmittauksia varten. Paineen mittaukseen käytettiin Wika ECO-1 -antureita sekä lämpötilanmittaukseen K-lanka-antureita.
Ennen ajonaikaisia mittauksia suoritettiin vertailumittaukset dynamometrillä, jolloin mitattiin hiilidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkasten lukumääräpitoisuudet. Mittauksissa ajettiin tasaisia nopeuksia (20, 40 60 ja 80 km/h) oikeilla ajovastuksilla. Tuloksista todettiin, että hiukkaspuhdistin toimii hyvällä hyötysuhteella jo alhaisilla toimintalämpötiloilla. 80 km/h nopeudessa hiukkaspuhdistimen hyötysuhde laski, sillä lähes kaikki typpidioksidi käytettiin hiukkasten hapetukseen.
Ajonaikaisissa mittauksissa selvisi, että kaupunkiajossa hiukkaspuhdistimen lämpötila laskee alle valmistajan ilmoittaman toimintalämpötilan. Lämpötilan lasku johtui tilanteista, joissa auto oli pysähdyksissä. Paine-ero oli kaupunkiajossa keskimäärin 15 millibaaria. Nousua vuoden 2007 joulukuusta, jolloin puhdistin asennettiin, oli noin 5 millibaaria.
Tiedonkeruulaite toimi ajonaikaisissa mittauksissa ilman ongelmia. Laitteeseen lisättiin toiminto, joka tarkkaili antureita sekä virransyöttöä. Vikatilanteessa laite olisi lähettänyt vikakoodin sisältävän tekstiviestin vastuuhenkilölle, jolloin vika olisi voitu korjata hyvin nopeasti. Näitä tilanteita ei kuitenkaan syntynyt.
Tässä työssä saavutettiin sille asetetut vaatimukset ajonaikaisesta tiedonkeruusta.