Hemodialyysipotilaiden puhtauden hoito ja sen ohjaus : potilaiden käsityksiä, kokemuksia ja odotuksia
Franssila, Laura; Haapala, Annina; Lehtonen, Mia-Riitta (2008)
Franssila, Laura
Haapala, Annina
Lehtonen, Mia-Riitta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905112626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905112626
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata hemodialyysipotilaiden käsityksiä puhtauden hoidosta ja käsihygieniasta sekä kokemuksia ja odotuksia niiden ohjauksesta. Opinnäytetyömme on osa projektia Aseptiikan ja käsihygienian kehittäminen hemodialyysipotilaan hoitotyössä. Projekti toteutetaan yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nefrologian klinikan kanssa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastattelulla Kirurgisen sairaalan koulutusdialyysiosaston hemodialyysipotilailta (N=15). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineiston abstrahoinnin tuloksena opinnäytetyön kolmeksi pääkategoriaksi muodostuivat puhtauden hoito, potilasohjaus sekä odotukset ja tarpeet puhtaudenhoidon ohjaukselle.
Tulosten perusteella hemodialyysipotilaiden tietämys puhtauden hoidosta ja käsihygieniasta on pääsääntöisesti hyvää. Enemmistö haastatelluista mainitsi käsidesinfektion osana tehokasta käsihygieniaa. Kaikki haastattellut tiesivät huonon puhtauden hoidon seurauksena infektioiden mahdollisuuden. Lähes kaikki ymmärsivät hemodialyysihoidon tuovan erityisvaatimuksia puhtauden hoitoon. Puhtauden hoidon ja käsihygienian tietämyksessä ilmeni myös puutteita. Harva mainitsi käsien pesu- tai desinfektiotekniikan. Moni haastateltavista korosti käsien pesun tärkeyttä. Lähes kaikki potilaat pitivät saamaansa puhtauden hoidon ohjausta riittävänä. Ohjaus koettiin hyvin subjektiivisesti. Osa haastatelluista koki, että eivät olleet saaneet ohjausta puhtauden hoidosta lainkaan. Saatu puhtauden hoidon ohjaus oli usein toteutunut hemodialyysihoitojen aloittamisajankohtana. Ohjausmenetelmistä merkittävimmin esiin nousi suullinen yksilöohjaus.
Tulokset osoittavat, että lisäpanostaminen ohjaukseen puhtauden hoidon osalta olisi tarpeellista. Merkittävä kehittämisehdotus on laajempi ohjausmenetelmien käyttö ja niiden kehittäminen puhtauden hoidon ohjauksessa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti potilasohjauksen systemaattisuuteen, suunnitelmallisuuteen, tavoitteellisuuteen ja arviointiin.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastattelulla Kirurgisen sairaalan koulutusdialyysiosaston hemodialyysipotilailta (N=15). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineiston abstrahoinnin tuloksena opinnäytetyön kolmeksi pääkategoriaksi muodostuivat puhtauden hoito, potilasohjaus sekä odotukset ja tarpeet puhtaudenhoidon ohjaukselle.
Tulosten perusteella hemodialyysipotilaiden tietämys puhtauden hoidosta ja käsihygieniasta on pääsääntöisesti hyvää. Enemmistö haastatelluista mainitsi käsidesinfektion osana tehokasta käsihygieniaa. Kaikki haastattellut tiesivät huonon puhtauden hoidon seurauksena infektioiden mahdollisuuden. Lähes kaikki ymmärsivät hemodialyysihoidon tuovan erityisvaatimuksia puhtauden hoitoon. Puhtauden hoidon ja käsihygienian tietämyksessä ilmeni myös puutteita. Harva mainitsi käsien pesu- tai desinfektiotekniikan. Moni haastateltavista korosti käsien pesun tärkeyttä. Lähes kaikki potilaat pitivät saamaansa puhtauden hoidon ohjausta riittävänä. Ohjaus koettiin hyvin subjektiivisesti. Osa haastatelluista koki, että eivät olleet saaneet ohjausta puhtauden hoidosta lainkaan. Saatu puhtauden hoidon ohjaus oli usein toteutunut hemodialyysihoitojen aloittamisajankohtana. Ohjausmenetelmistä merkittävimmin esiin nousi suullinen yksilöohjaus.
Tulokset osoittavat, että lisäpanostaminen ohjaukseen puhtauden hoidon osalta olisi tarpeellista. Merkittävä kehittämisehdotus on laajempi ohjausmenetelmien käyttö ja niiden kehittäminen puhtauden hoidon ohjauksessa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti potilasohjauksen systemaattisuuteen, suunnitelmallisuuteen, tavoitteellisuuteen ja arviointiin.