Lukioikäisten stressi ja stressin hallintakeinot
Stenberg, Jessica (2011)
Stenberg, Jessica
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045918
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Ulvilan lukion 1 ja 2 vuosikurssin opiskelijoiden kokemuksia stressistä, stressinhallintakeinoista ja tahoista, joilta nuoret hakevat apua stressin hallintaan. Tavoitteena oli se, että tutkimuksen tarjoaman lukioikäisten stressiä ja stressin hallintakeinoja käsittelevän tiedon avulla pystyttäisiin tunnistamaan nuorten oireilu ajoissa ja siten tarjoamaan apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Opinnäytetyö on määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Kohderyhmä koostui Ulvilan lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoista (N=127). Tutkimusaineisto kerättiin erikseen tätä tutkimusta varten kehitetyllä kyselyllä, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti, jolloin tutkimuksessa laskettiin frekvenssejä ja prosentteja. Tulosten havainnollista-miseen käytettiin kuvioita ja taulukoita. Avoimien kysymysten tulokset esitettiin sanallisesti yhteenvetoina ja suorina lainauksina.
Tutkimustulosten mukaan opiskelijoiden yleisimpiä stressin oireita olivat viikottain esiintyvät ärtyneisyys, väsymys sekä niska- ja hartiakivut. Näiden lisäksi opiskelijat kokivat myös kuukausittain esiintyviä vatsakipuja. Opiskelijoille stressiä aiheuttavia tekijöitä olivat erityisesti koulun vaatimukset liittyen koulutehtävien määrään ja niiden vaativuuteen. Kotiolot ja muut sosiaaliset suhteet koettiin selvästi vähemmän stressaavina kuin koulun vaatimukset. Myös erilaiset elämäntapahtumat olivat aiheuttaneet opiskelijoille stressiä viimeisen vuoden aikana. Näitä olivat läheisen sairastuminen, seurustelusuhteen vaikeudet, suhteen päättyminen ja kouluvaikeudet sekä oma sairastuminen.
Stressiä hallittiin pääsääntöisesti kuuntelemalla musiikkia päivittäin. Muita nuorten stressin hallintakeinoja olivat viikoittain toteutuva urheilu, vapaa-ajan vietto ja nukkuminen. Haitallisia elintapoja kuten päihteiden käyttöä ja ylensyöntiä ei koettu stressinhallintakeinoiksi. Ammattilaiselta apua stressiin oli hakenut vai muutama opiskelija. Vastanneet kokivat ystävien, vanhempien ja koulun terveydenhoitajan olevan henkilöitä, joilta he voisivat tarvittaessa hakea apua stressiin.
Opinnäytetyö on määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Kohderyhmä koostui Ulvilan lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoista (N=127). Tutkimusaineisto kerättiin erikseen tätä tutkimusta varten kehitetyllä kyselyllä, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti, jolloin tutkimuksessa laskettiin frekvenssejä ja prosentteja. Tulosten havainnollista-miseen käytettiin kuvioita ja taulukoita. Avoimien kysymysten tulokset esitettiin sanallisesti yhteenvetoina ja suorina lainauksina.
Tutkimustulosten mukaan opiskelijoiden yleisimpiä stressin oireita olivat viikottain esiintyvät ärtyneisyys, väsymys sekä niska- ja hartiakivut. Näiden lisäksi opiskelijat kokivat myös kuukausittain esiintyviä vatsakipuja. Opiskelijoille stressiä aiheuttavia tekijöitä olivat erityisesti koulun vaatimukset liittyen koulutehtävien määrään ja niiden vaativuuteen. Kotiolot ja muut sosiaaliset suhteet koettiin selvästi vähemmän stressaavina kuin koulun vaatimukset. Myös erilaiset elämäntapahtumat olivat aiheuttaneet opiskelijoille stressiä viimeisen vuoden aikana. Näitä olivat läheisen sairastuminen, seurustelusuhteen vaikeudet, suhteen päättyminen ja kouluvaikeudet sekä oma sairastuminen.
Stressiä hallittiin pääsääntöisesti kuuntelemalla musiikkia päivittäin. Muita nuorten stressin hallintakeinoja olivat viikoittain toteutuva urheilu, vapaa-ajan vietto ja nukkuminen. Haitallisia elintapoja kuten päihteiden käyttöä ja ylensyöntiä ei koettu stressinhallintakeinoiksi. Ammattilaiselta apua stressiin oli hakenut vai muutama opiskelija. Vastanneet kokivat ystävien, vanhempien ja koulun terveydenhoitajan olevan henkilöitä, joilta he voisivat tarvittaessa hakea apua stressiin.