Utanför systemet : Filmbranschens förändringar och det fria filmfältets framväxt i Finland 2000-2011

Abstract

Examensarbetet behandlar det framväxande fria filmfältet i Finland och dess anknytning till förändringar i produktions-, distributions- och tittarkulturen. Den finländska filmbranschen har vuxit under 2000-talet på grund av den växande mängden högskoleutbildade filmskapare. Lanseringskanalerna har diversifierats och vuxit omätbart i och med digitaliseringen av bio och TV samt introduktionen av internetvideo. Före 2000-talet fanns ingen arena för att visa amatörfilm för en bred allmänhet, vilket band den fria filmkulturen till filmfestivaler, medan biograf- och TV-repertoarerna utgjordes av förköpta proffsprojekt. Det fria fältet bestod då av enstaka entreprenörers verk och undergroundfilmer, ett faktum som idag inte mera gäller.

Målsättningen är att identifiera den andel av filmfältet i Finland idag (2011) som producerar långfilm på egna villkor utanför det statsstödda systemet, det vill säga finna orsaker till att det i likhet med det finländska teaterfältet idag finns ett halvprofessionellt fält mellan amatörverksamhet och proffsproduktion på det finländska filmfältet. Med forskningsfrågan ”På vilket sätt skiljer sig det fria fältets aktörers produktionssätt från den traditionella produktionsformen?” är syftet att beskriva, analysera och tolka vad detta fria fält är enligt fältets aktörer, och hur deras uppfattningar relaterar till teoridelens definitioner av fältet.

För arbetet gjordes temaintervjuer med finländska filmskapare som lanserat långfilmer utan statligt stöd. Den kvalitativa undersökningsdelen kompletteras med en omfattande teoridel, som låter läsaren bekanta sig med den finländska filmbranschens kutymer samt de kulturförändringar och den teknikutveckling som skett inom filmproduktionen under 2000-talet.

Resultaten av undersökningen visar att det som i första hand möjliggjort offentlig fri filmproduktion är den demokratiserande effekten av konkurrenskraftig konsumentproduktionsteknik och att internetvideo till sin karaktär är offentlig och dess lanseringsmöjligheter enkla. Ytterligare visade det sig att respondenternas produktioner karaktäriseras av långa inspelningsskeden och en liten budget. Filmerna görs av små produktionsgrupper med multidisciplinära medlemmar, som oftast fortsätter samarbetet i andra projekt. I produktionerna brukar olika produktionsskeden blandas och kontakt med publiken startas ofta redan i början av produktionen via internet. Lanseringen i traditionella kanaler kan vara svår eftersom filmen inte är förköpt enligt branschens vanor.

Opinnäytetyö käsittelee nousevaa elokuvan vapaata kenttää Suomessa ja ilmiön yhteyksiä tuotanto-, levitys- ja katselukulttuurin muutoksiin. Suomalainen elokuva-ala on 2000-luvulla laajentunut korkeakoulutettujen elokuvantekijöiden määrän nousun vuoksi. Lisäksi julkaisukanavat ovat monipuolistuneet ja kasvaneet huomattavasti elokuvateattereiden, TV:n digitalisoinnin ja internetvideon yleistymisen takia. 2000-lukua ennen amatöörielokuvien julkiselle näyttämiselle laajalle yleisölle ei ollut areenaa, mikä sitoi vapaan elokuvakulttuurin elokuvafestivaaleihin. Elokuvateatteri- ja TV-ohjelmistot puolestaan koostuivat etukäteen ostetuista ammattituotannoista. Vapaa kenttä muodostui tuolloin yksittäisten tekijöiden teoksista ja underground-elokuvista, mutta nykyään tilanne ei ole enää sama.

Opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa nykyisen (2011) suomalaisen elokuvakentän osio, joka tuottaa kokoillan elokuvia omaehtoisesti valtion tukijärjestelmän ulkopuolella eli valottaa, miksi suomalaiselta elokuvakentältä löytyy, teatterikentän tavoin, puoliammattilainen kenttä amatööritoiminnan ja ammattilaistuotannon väliltä. Tutkimuskysymys on: millä tavoin vapaan kentän toimijoiden tuotantotavat eroavat perinteisestä elokuvatuotantomuodosta? Tutkimustehtävä on kuvata, analysoida ja tulkita, mitä vapaa kenttä tarkoittaa vapaan kentän toimijoille itseilleen, ja miten nämä käsitykset heijastuvat teoriakirjallisuuden näkemyksiin.

Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, ja haastateltavat olivat suomalaisia elokuvantekijöitä, jotka ovat julkaisseet elokuvia ilman valtion tukea. Kvalitatiivista tutkimusosaa täydentää laajaa teoriaosa, joka tutustuttaa lukijan suomalaisen elokuvakentän toimintamalleihin sekä kulttuurimuutoksiin ja tekniikan kehitykseen, jotka ovat muovanneet elokuvatuotantoa 2000-luvulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vapaan elokuvatuotannon on mahdollistanut sekä kilpailukykyisen kuluttujatuotantotekniikan demokratisoiva vaikutus että internetvideon helppo saatavuus ja julkaisu-mahdollisuudet. Lisäksi tulokset osoittavat, että haastateltavien tuotannoille ominaista on pitkät kuvaustuotantovaiheet ja pienet budjetit. Elokuvat tehdään pienin, monitaitoisten jäsenten tuotantoryhmin, jotka usein jatkavat yhteistyötä muissa projekteissa. Eri tuotantovaiheiden sekoittuminen on yleistä vapaan kentän tuotannoissa. Elokuvantekijät ottavat usein kontaktia yleisönsä kanssa internetin välityksellä jo tuotannon alkuvaiheessa. Elokuvien julkaisua perinteisissä kanavissa voi vaikeuttaa se, ettei elokuvaa ole myyty etukäteen alan tapojen mukaisesti.

This study deals with the emerging free film field in Finand, and its connection to changes in production, distribution and viewing cultures. The Finnish film industry has grown during the past decade due to the rising quota of higher education in the field of media and the diversification of the release channels: digitalized cinema, digital television and internet video. Before the 21st century there was no arena for widespread public exhibition of amateur film apart from film festivals, while Finnish TV and cinema programming was filled by pre-sold professional content. The Finnish free field consisted of individual works by entrepreneurs and underground cinema, a fact that is no longer valid today.

The goal of this study is to identify the part of the film field in Finland today (2011) that produces feature length fiction on its own terms, outside of the state-aided system. The researcher explores the reasons behind the existence of today's unestablished, semiprofessional field between amateur activity and professional film production, comparable to the free theatre field, which has long since been established. With the research question “How do free field operators' production methods differ from the traditional production model?” the objective is to describe, analyze and interpret what the free field is according to its operators, and how their perceptions relate to the definitions of the field given in the theory literature.

The study is based on interviews with Finnish filmmakers who have released feature films without financial support from governmental institutions. The qualitative study is supplemented by an extensive theory portion which lets the reader get acquainted with the customs of the Finnish film industry as well as the cultural changes and technological advancements in film production during the 21st century.

The results show that free field production has largely been made possible by the democratizing effect of competitive consumer production technology and the public disposition internet video and its release opportunities. Furthermore, the results of the study show that the interviewees' productions are characterized by lengthy production phases and small budgets. In free field productions, the production phases tend to merge. The films are made by small teams consisting of multidisciplinary members, who often continue working together as a group in other projects. Free field operators often establish contact with audiences at the start of the project on the internet. The distribution of free field films through traditional channels may be challenging because the films have not been pre-sold according to the customs of the Finnish film industry.