Digitaalipainon ilmankosteus
Nousiainen, Markus (2009)
Nousiainen, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905223080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905223080
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin suhteelliseen ilmankosteuteen liittyviä käsitteitä, ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja pienen digitaalipainon kannalta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri ongelma liian kuiva huoneilma on painolle ja millä menetelmillä ongelmia voidaan vähentää.
Kirjallisuuslähteistä selvitettiin ilmankosteuden peruskäsitteitä ja sitä, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla kosteusolosuhteilla on painossa käytettäviin papereihin ja koneisiin. Haastattelemalla kostutusalan asiantuntijoita selvitettiin, millaisia laitteita ja tekniikoita kosteuden lisäämiseen on tarjolla. Suomessa on talvisin liian kuivat ilmasto-olosuhteet painon kannalta. Papereiden säilytys väärissä kosteusolosuhteissa aiheuttaa papereiden käyristymistä ja rypistymistä. Myös muutokset sähkönjohto-ominaisuuksissa aiheuttavat ongelmia painoille. Tekniikoita kosteuden lisäämiseen on useita. Niistä tärkeimpiä ovat korkeapaine (veden paineistus), alipaine (paineilma), haihdutus ja höyrystäminen.
Ilmankosteusmittarilla mitattiin ilman suhteellinen ja absoluuttinen kosteus, lämpötila ja kastepistelämpötila, jossa ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistyä kasteeksi. Mittauksia suoritettiin kahdessa pisteessä painon alueella ja kahdessa muussa pisteessä rakennuksen sisällä sekä referenssiksi rakennuksen ulkopuolella. Mittausten tarkoituksena oli selvittää, kuinka tasaisesti kosteus on levittäytynyt rakennuksen sisällä ja millaisissa sääolosuhteissa kosteus on liian alhainen. Tulosten perusteella voitiin arvioida, kuinka pitkä kostutusta vaativa kausi on Suomen olosuhteissa. Kosteusolosuhteet olivat tasaiset sisätiloissa lukuun ottamatta terminaalia. Mittausten perusteella voitiin arvioida, että kostutusta tarvitaan ulkolämpötilan laskiessa alle 10 °C:seen.
Mittausten tulosten ja ilmatieteenlaitokselta saatujen keskiarvojen perusteella arvioitiin, että kostutusta tarvitaan lokakuulta huhti-toukokuulle saakka. Lisäksi digitaalipaino kannattaa eristää selkeämmin muusta tilasta. Paras tekniikka kostutuksen toteuttamiselle olisi höyryyn perustuva järjestelmä.
Papereiden käsittelyä varten tehtiin ohjeistus, jonka mukaan ne tulisi säilyttää kostutetulla alueella ja mikäli tämä ei ole mahdollista, mahdollisimman tiiviisti pakattuina.
Kirjallisuuslähteistä selvitettiin ilmankosteuden peruskäsitteitä ja sitä, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla kosteusolosuhteilla on painossa käytettäviin papereihin ja koneisiin. Haastattelemalla kostutusalan asiantuntijoita selvitettiin, millaisia laitteita ja tekniikoita kosteuden lisäämiseen on tarjolla. Suomessa on talvisin liian kuivat ilmasto-olosuhteet painon kannalta. Papereiden säilytys väärissä kosteusolosuhteissa aiheuttaa papereiden käyristymistä ja rypistymistä. Myös muutokset sähkönjohto-ominaisuuksissa aiheuttavat ongelmia painoille. Tekniikoita kosteuden lisäämiseen on useita. Niistä tärkeimpiä ovat korkeapaine (veden paineistus), alipaine (paineilma), haihdutus ja höyrystäminen.
Ilmankosteusmittarilla mitattiin ilman suhteellinen ja absoluuttinen kosteus, lämpötila ja kastepistelämpötila, jossa ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistyä kasteeksi. Mittauksia suoritettiin kahdessa pisteessä painon alueella ja kahdessa muussa pisteessä rakennuksen sisällä sekä referenssiksi rakennuksen ulkopuolella. Mittausten tarkoituksena oli selvittää, kuinka tasaisesti kosteus on levittäytynyt rakennuksen sisällä ja millaisissa sääolosuhteissa kosteus on liian alhainen. Tulosten perusteella voitiin arvioida, kuinka pitkä kostutusta vaativa kausi on Suomen olosuhteissa. Kosteusolosuhteet olivat tasaiset sisätiloissa lukuun ottamatta terminaalia. Mittausten perusteella voitiin arvioida, että kostutusta tarvitaan ulkolämpötilan laskiessa alle 10 °C:seen.
Mittausten tulosten ja ilmatieteenlaitokselta saatujen keskiarvojen perusteella arvioitiin, että kostutusta tarvitaan lokakuulta huhti-toukokuulle saakka. Lisäksi digitaalipaino kannattaa eristää selkeämmin muusta tilasta. Paras tekniikka kostutuksen toteuttamiselle olisi höyryyn perustuva järjestelmä.
Papereiden käsittelyä varten tehtiin ohjeistus, jonka mukaan ne tulisi säilyttää kostutetulla alueella ja mikäli tämä ei ole mahdollista, mahdollisimman tiiviisti pakattuina.