Sydän- ja verisuonitautipotilaiden elämäntapaneuvontatuotteiden kehittäminen TerveysPajussa
Kautto, Henna (2011)
Kautto, Henna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310876
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin minkälaisia näkemyksiä ja tarpeita sydänpotilailla on elämäntapaneuvontatuotteista. Tutkimuksesta saadun tiedon perusteella pyrittiin selvittämään mitkä sydänpotilaiden terveyskäyttäytymiseen liittyvät seikat tulisi erityisesti huomioida uuden sydänpotilaille tarkoitetun elämäntapaneuvontatuotteen kehittämisessä. Tavoitteena oli myös selvittää eroaako hoitoalan ammattilaisten ja sydänpotilaiden odotukset tuotteen sisällöstä. Näiden selvitysten pohjalta tavoitteena oli kehittää Liikuntakeskus Pajulahden TerveysPaju-yksikön elämäntapaneuvonnan palvelutuotteita, jotka ovat suunniteltu sydän- ja verisuontitautipotilaille sekä taudin riskiryhmään kuuluville henkilöille.
Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluin. Haastateltaviksi valittiin kokemusasiantuntijoita ja ammatillisia asiantuntijoita. Valitun kokemusasiantuntijaryhmän tehtävänä oli toimia tuotekehityksessä innovaattoreina.
Potilaat kokivat, että elämäntapaneuvontaa on saatavilla, mutta se ei ole riittävää. Tiedonhaku koettiin haastavaksi ja sen lisäksi potilaat kokivat, että ammattilaisten terveystiedotuksessa on eroja. Potilaat toivoivat tiedotukseen selkokielisyyttä. Potilaat halusivat kuntoutuksessa korostaa sosiaalisuutta, mutta samalla he toivoivat tiedon henkilökohtaistamista. Muutoshetki korostui tutkimuksessa yhdeksi päätulokseksi: kokemusasiantuntijan ja lääkärin haastattelulausuntojen perusteella varhaisen diagnoosin jälkeen on suurin mahdollisuus vaikuttaa potilaan elämäntapamuutoksiin. Myöhemmin elämäntapamuutosten teko on vaikeampaa. Tukihenkilön merkitys sydänpotilaan kuntoutumisessa nousi yhdeksi selkeäksi tutkimustulokseksi. Ammattilaisten ja potilaiden näkemykset erosivat lähinnä kuntoutusmallien ja liikuntalajien osalta. Kuntoutusmalleiksi potilaat toivovat kurssimuotoista kuntoutusta, kun taas lääkärin näkemys pysyviin elämäntapamuutoksiin on avokuntoutusmuoto. Sydänasiantuntija näki liikuntalajit monipuolisemmin kuin potilas. Potilas yhdistäisi liikunnan johonkin muuhun toimintaan hyötyliikunnan tavoin.
Tutkimustulosten perusteella selvisi, että tuotteen sisältö ja markkinointi kaipaa uudistamista. Uudistamista on kohdistettava erityisesti yksilötason selkeämpään ohjeistukseen. Sosiaalista toimintaa sekä kulttuurin ja liikunnan yhdistämistä tulee lisätä tuotteeseen. Selkokielisyyttä tulee korostaa. Räätälöinnin mahdollisuutta tulee lisätä selkeämmin sisällön osiin ja tuotteen laajuuteen. Eri ammattilaisten osuuksia tuotteen sisällä tulee laajentaa ja lisätä. Markkinointia tulee kohdentaa oikeaan kohderyhmään. Tutkimuksessa selvinnyttä muutoshetkeä ja mainontapaikkoja tulee hyödyntää markkinoinnissa.
Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluin. Haastateltaviksi valittiin kokemusasiantuntijoita ja ammatillisia asiantuntijoita. Valitun kokemusasiantuntijaryhmän tehtävänä oli toimia tuotekehityksessä innovaattoreina.
Potilaat kokivat, että elämäntapaneuvontaa on saatavilla, mutta se ei ole riittävää. Tiedonhaku koettiin haastavaksi ja sen lisäksi potilaat kokivat, että ammattilaisten terveystiedotuksessa on eroja. Potilaat toivoivat tiedotukseen selkokielisyyttä. Potilaat halusivat kuntoutuksessa korostaa sosiaalisuutta, mutta samalla he toivoivat tiedon henkilökohtaistamista. Muutoshetki korostui tutkimuksessa yhdeksi päätulokseksi: kokemusasiantuntijan ja lääkärin haastattelulausuntojen perusteella varhaisen diagnoosin jälkeen on suurin mahdollisuus vaikuttaa potilaan elämäntapamuutoksiin. Myöhemmin elämäntapamuutosten teko on vaikeampaa. Tukihenkilön merkitys sydänpotilaan kuntoutumisessa nousi yhdeksi selkeäksi tutkimustulokseksi. Ammattilaisten ja potilaiden näkemykset erosivat lähinnä kuntoutusmallien ja liikuntalajien osalta. Kuntoutusmalleiksi potilaat toivovat kurssimuotoista kuntoutusta, kun taas lääkärin näkemys pysyviin elämäntapamuutoksiin on avokuntoutusmuoto. Sydänasiantuntija näki liikuntalajit monipuolisemmin kuin potilas. Potilas yhdistäisi liikunnan johonkin muuhun toimintaan hyötyliikunnan tavoin.
Tutkimustulosten perusteella selvisi, että tuotteen sisältö ja markkinointi kaipaa uudistamista. Uudistamista on kohdistettava erityisesti yksilötason selkeämpään ohjeistukseen. Sosiaalista toimintaa sekä kulttuurin ja liikunnan yhdistämistä tulee lisätä tuotteeseen. Selkokielisyyttä tulee korostaa. Räätälöinnin mahdollisuutta tulee lisätä selkeämmin sisällön osiin ja tuotteen laajuuteen. Eri ammattilaisten osuuksia tuotteen sisällä tulee laajentaa ja lisätä. Markkinointia tulee kohdentaa oikeaan kohderyhmään. Tutkimuksessa selvinnyttä muutoshetkeä ja mainontapaikkoja tulee hyödyntää markkinoinnissa.