Metsänhoitoyhdistyksen energiapuun korjuun edellytykset
Soininen, Olli; Tolkki, Pekka (2011)
Soininen, Olli
Tolkki, Pekka
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310927
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsänhoitoyhdistyksen energiapuun korjuun toimintatapoja ja edellytyksiä sekä toimihenkilöiden erikoistumista pelkästään puunkorjuuseen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää metsänhoitoyhdistykseltä vuositasolla urakointiin sitoutuva pääoma.
Tutkimuksessa selvitettiin metsänhoitoyhdistyksen organisaatiokustannus €/m3, joka muodostuu palkkauksesta, sisäisistä koroista sekä korjuupalvelun leimikonteon ja korjuunvalvonnan aiheuttamista kustannuksista. Vuositasolla urakointiin sitoutuva pääoma selvitettiin esimerkkitapauksen avulla. Lisäksi tutkittiin lain ja säädösten vaikutusta puunkorjuupalveluun. Opinnäytetyön tutkimusosiossa käytettiin hyväksi aikaisempia energiapuunkorjuun tutkimuksia. Leimikon teon ja korjuunvalvonnan kustannukset selvitettiin kyselytutkimuksella sekä metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmien yhteenvedoista.
Metsänhoitoyhdistyksen selkein toimintamalli energiapuunkorjuussa on tienvarsiluovutus ostajalle. Energiapuun toimittaminen hakkeena välivarastoinnin jälkeen lisää sitoutunutta pääomaa ja korkokustannuksia sekä työmäärää ja logistiikkaa.
Tutkimuksessa havaittiin energiapuun muuntolukujen kaipaavan pikaista selvittämistä. Energiapuun korjuun kustannusrakenne ja ajanmenekki tarvitsevat päivittämistä laajempien leimikko-otantojen ja runkotilavuuksien mittausten avulla.
Tutkimuksessa selvitettiin metsänhoitoyhdistyksen organisaatiokustannus €/m3, joka muodostuu palkkauksesta, sisäisistä koroista sekä korjuupalvelun leimikonteon ja korjuunvalvonnan aiheuttamista kustannuksista. Vuositasolla urakointiin sitoutuva pääoma selvitettiin esimerkkitapauksen avulla. Lisäksi tutkittiin lain ja säädösten vaikutusta puunkorjuupalveluun. Opinnäytetyön tutkimusosiossa käytettiin hyväksi aikaisempia energiapuunkorjuun tutkimuksia. Leimikon teon ja korjuunvalvonnan kustannukset selvitettiin kyselytutkimuksella sekä metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmien yhteenvedoista.
Metsänhoitoyhdistyksen selkein toimintamalli energiapuunkorjuussa on tienvarsiluovutus ostajalle. Energiapuun toimittaminen hakkeena välivarastoinnin jälkeen lisää sitoutunutta pääomaa ja korkokustannuksia sekä työmäärää ja logistiikkaa.
Tutkimuksessa havaittiin energiapuun muuntolukujen kaipaavan pikaista selvittämistä. Energiapuun korjuun kustannusrakenne ja ajanmenekki tarvitsevat päivittämistä laajempien leimikko-otantojen ja runkotilavuuksien mittausten avulla.