An Overview of How Municipality Representatives and Different Authorities Perceive Marine Resources Management
Komulainen, Veera (2011)
Komulainen, Veera
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315208
Tiivistelmä
Itämeren ja sen resurssien käyttö on jatkuvassa kasvussa samalla kun meren kunto on huonontunut. Tilanteen korjaamiseksi on perustettu järjestöjä ja laadittu sopimuksia, mutta yksikään niistä ei ole toistaiseksi onnistunut tavoitteissaan. Euroopan Unionin laatima meristrategiadirektiivi on asettanut tavoitteekseen hyvän ekologisen tilan saavuttamisen Itämerellä vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi on Suomessa johtanut lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011).
Opinnäytetyön tarkoitus on haastatteluin selvittää, miten lakia edeltänyt merenhoidon järjestämisestä tehty hallituksen esitys (HE 323/2010) ja merenhoidon käytännön toimeenpano nähdään kuntatasolla ja hallituksen esityksessä mainittujen toimeenpanosta vastaavien viranomaisten näkökannalta. Haastattelut tehtiin juuri ennen lain voimaantuloa.
Merenhoitosuunnitelman laatiminen oli kuntatasolla uusi ajatus eikä kenelläkään ollut tarkkaa tietoa käytännön toteutuksesta. Suurimpana ongelmana pidettiin yksimielisesti resurssipulaa. Tärkeäksi mutta hyvin aikaa vieväksi mainittiin myös merialueiden vedenalainen inventointityö, joka antaa tärkeitä taustatietoja merenhoidon järjestämiselle.
Termit merenhoitosuunnitelma ja merialueiden suunnittelu sotkeentuvat helposti. Asiaan vaikuttaa osaltaan se, että merenhoitosuunnitelmaan kuuluu myös merialueiden suunnittelua. Merialueiden suunnittelusta tullee kuitenkin tulevaisuudessa oma direktiivinsä.
Opinnäytetyön tarkoitus on haastatteluin selvittää, miten lakia edeltänyt merenhoidon järjestämisestä tehty hallituksen esitys (HE 323/2010) ja merenhoidon käytännön toimeenpano nähdään kuntatasolla ja hallituksen esityksessä mainittujen toimeenpanosta vastaavien viranomaisten näkökannalta. Haastattelut tehtiin juuri ennen lain voimaantuloa.
Merenhoitosuunnitelman laatiminen oli kuntatasolla uusi ajatus eikä kenelläkään ollut tarkkaa tietoa käytännön toteutuksesta. Suurimpana ongelmana pidettiin yksimielisesti resurssipulaa. Tärkeäksi mutta hyvin aikaa vieväksi mainittiin myös merialueiden vedenalainen inventointityö, joka antaa tärkeitä taustatietoja merenhoidon järjestämiselle.
Termit merenhoitosuunnitelma ja merialueiden suunnittelu sotkeentuvat helposti. Asiaan vaikuttaa osaltaan se, että merenhoitosuunnitelmaan kuuluu myös merialueiden suunnittelua. Merialueiden suunnittelusta tullee kuitenkin tulevaisuudessa oma direktiivinsä.