Lapsen itsetunnon tukemisen keinot päiväkodissa : - henkilökunnan näkemyksiä ja hyviä käytäntöjä
Haajanen, Kristiina (2011)
Haajanen, Kristiina
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217963
Tiivistelmä
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
Tekijä(t): Kristiina Haajanen
Opinnäytetyön nimi:Lapsen itsetunnon tukemisen keinot päiväkodissa -henkilökunnan näkemyksiä ja hyviä käytäntöjä
Sivuja (+liitteitä):38+4
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni pyrkii kuvaamaan lapsen itsetunnon tukemisen keinoja päiväkodissa. Henkilökunnan näkemyksiä ja hyviä käytäntöjä kuvaamalla pyrin tuomaan esiin päiväkodin arjen mahdollisuuksia itsetunnon tukemiseen. Opinnäytetyöni tavoitteena on myös herättää keskustelua lapsen itsetunnon tukemisen merkityksestä ja tuottaa konkreettista tietoa käytännön työstä lasten parissa.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Ihmisen itsetunto on osa minäkuvaa, sisältäen sen positiiviset näkemykset. Itsetunto sisältää ihmisen kokemukset omasta arvostaan sekä arviot onnistumisista ja kyvyistä. Lapsen itsetunto alkaa kehittyä suhteessa vanhempiin jo varhaisten hoivakokemusten kautta. Myöhemmin tärkeäksi nousee se, millaisena lasta pidetään, mitä häneltä odotetaan ja miten hänen suorituksiinsa suhtaudutaan. Lapsen itsetuntoon voidaan vaikuttaa muun muassa tiedostamalla kasvattajan rooli ja lapseen suhtautumisen merkitys, itsetuntoa tukevan ilmapiirin luomisella, lapsen yksilöllisellä huomioimisella sekä tarjoamalla onnistumisen elämyksiä ja kehitystasoon nähden sopivia haasteita lapselle.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä on laadullinen ja sen tehtävänä on kuvata lapsen itsetunnon tukemisen keinoja päiväkodissa. Työni perustuu teoriaan itsetunnosta, lapsen itsetunnon kehittymisestä ja itsetunnon tukemisen keinoista. Lisäksi olen haastattellut neljää päiväkodin työntekijää teemahaastatteluilla. Analysoin haastattelut teorian muodostamien teemojen pohjalta etsien kuhunkin teemaan liittyviä näkemyksiä ja käytäntöjä.
Keskeiset tutkimustulokset: Haastateltavat kokivat, että lapsen itsetunto näkyy arjen toiminnoissa ja lapsen olemuksessa. Lapseen tulisi heidän mukaansa suhtautua muun muassa arvostavasti ja myönteisesti. Haastatteluista on nähtävissä, että jokainen lapsi huomioidaan jo hänen tullessaan päiväkotiin. Lapsen yksilölliseen huomioimiseen nähtiin vaikuttavan muun muassa riittävä henkilökunnan määrä ja pienryhmätoiminta nähtiin hyvänä keinona. Turvallisen ilmapiirin luominen, jossa kaikilla on lupa epäonnistua tuli vahvasti esiin haastatteluissa. Lasten tutustumista tuetaan muun muassa leikin kautta. Lasten mielipiteillä on vaikutusta toiminnan suunnitteluun ja lasten kanssa mietitään yhdessä sääntöjä ja keinoja esimerkiksi riitojen sopimiseen. Lapsen onnistumisen paikat päivän aikana liittyvät rutiineihin ja onnistumisen tilanteita voidaan myös tietoisesti suunnitella osaksi toimintaa. Lasta tuetaan lisäksi itsearviointiin; iloitsemaan omasta onnistumisestaan.
Johtopäätökset: Haastatelluilla päiväkodin työntekijöillä on paljon valmiuksia ja keinoja tukea lapsen itsetuntoa. Kun lapsen itsetunto nähdään lapsen toiminnassa, siihen voidaan myös kiinnittää huomiota. Henkilökunta tiedostavaa kasvattajan roolin ja lapseen suhtautumisen merkityksen. Työn kehittämiseen nähdään keinoina muun muassa keskustelut yhteisistä kasvatuskäytännöistä, arvoista ja asenteista. Lasten mielipiteet huomioimalla lapselle saadaan aikaan kuulluksi tulemisen kokemuksia. Lapsen yksilöllinen kehitystaso huomioimalla voidaan kullekin lapselle tarjota tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Tukemalla lasta huomaamaan oma onnistuminen, autetaan lasta näkemään itsensä osaavana.
Asiasanat: Itsetunto, lapsen itsetunnon kehitys, itsetunnon tukeminen, päiväkoti
Tekijä(t): Kristiina Haajanen
Opinnäytetyön nimi:Lapsen itsetunnon tukemisen keinot päiväkodissa -henkilökunnan näkemyksiä ja hyviä käytäntöjä
Sivuja (+liitteitä):38+4
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni pyrkii kuvaamaan lapsen itsetunnon tukemisen keinoja päiväkodissa. Henkilökunnan näkemyksiä ja hyviä käytäntöjä kuvaamalla pyrin tuomaan esiin päiväkodin arjen mahdollisuuksia itsetunnon tukemiseen. Opinnäytetyöni tavoitteena on myös herättää keskustelua lapsen itsetunnon tukemisen merkityksestä ja tuottaa konkreettista tietoa käytännön työstä lasten parissa.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Ihmisen itsetunto on osa minäkuvaa, sisältäen sen positiiviset näkemykset. Itsetunto sisältää ihmisen kokemukset omasta arvostaan sekä arviot onnistumisista ja kyvyistä. Lapsen itsetunto alkaa kehittyä suhteessa vanhempiin jo varhaisten hoivakokemusten kautta. Myöhemmin tärkeäksi nousee se, millaisena lasta pidetään, mitä häneltä odotetaan ja miten hänen suorituksiinsa suhtaudutaan. Lapsen itsetuntoon voidaan vaikuttaa muun muassa tiedostamalla kasvattajan rooli ja lapseen suhtautumisen merkitys, itsetuntoa tukevan ilmapiirin luomisella, lapsen yksilöllisellä huomioimisella sekä tarjoamalla onnistumisen elämyksiä ja kehitystasoon nähden sopivia haasteita lapselle.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä on laadullinen ja sen tehtävänä on kuvata lapsen itsetunnon tukemisen keinoja päiväkodissa. Työni perustuu teoriaan itsetunnosta, lapsen itsetunnon kehittymisestä ja itsetunnon tukemisen keinoista. Lisäksi olen haastattellut neljää päiväkodin työntekijää teemahaastatteluilla. Analysoin haastattelut teorian muodostamien teemojen pohjalta etsien kuhunkin teemaan liittyviä näkemyksiä ja käytäntöjä.
Keskeiset tutkimustulokset: Haastateltavat kokivat, että lapsen itsetunto näkyy arjen toiminnoissa ja lapsen olemuksessa. Lapseen tulisi heidän mukaansa suhtautua muun muassa arvostavasti ja myönteisesti. Haastatteluista on nähtävissä, että jokainen lapsi huomioidaan jo hänen tullessaan päiväkotiin. Lapsen yksilölliseen huomioimiseen nähtiin vaikuttavan muun muassa riittävä henkilökunnan määrä ja pienryhmätoiminta nähtiin hyvänä keinona. Turvallisen ilmapiirin luominen, jossa kaikilla on lupa epäonnistua tuli vahvasti esiin haastatteluissa. Lasten tutustumista tuetaan muun muassa leikin kautta. Lasten mielipiteillä on vaikutusta toiminnan suunnitteluun ja lasten kanssa mietitään yhdessä sääntöjä ja keinoja esimerkiksi riitojen sopimiseen. Lapsen onnistumisen paikat päivän aikana liittyvät rutiineihin ja onnistumisen tilanteita voidaan myös tietoisesti suunnitella osaksi toimintaa. Lasta tuetaan lisäksi itsearviointiin; iloitsemaan omasta onnistumisestaan.
Johtopäätökset: Haastatelluilla päiväkodin työntekijöillä on paljon valmiuksia ja keinoja tukea lapsen itsetuntoa. Kun lapsen itsetunto nähdään lapsen toiminnassa, siihen voidaan myös kiinnittää huomiota. Henkilökunta tiedostavaa kasvattajan roolin ja lapseen suhtautumisen merkityksen. Työn kehittämiseen nähdään keinoina muun muassa keskustelut yhteisistä kasvatuskäytännöistä, arvoista ja asenteista. Lasten mielipiteet huomioimalla lapselle saadaan aikaan kuulluksi tulemisen kokemuksia. Lapsen yksilöllinen kehitystaso huomioimalla voidaan kullekin lapselle tarjota tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Tukemalla lasta huomaamaan oma onnistuminen, autetaan lasta näkemään itsensä osaavana.
Asiasanat: Itsetunto, lapsen itsetunnon kehitys, itsetunnon tukeminen, päiväkoti