Lasten kivunhoito sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa
Valtonen, Miia; Mälkiä, Riitta (2011)
Valtonen, Miia
Mälkiä, Riitta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418457
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee lasten kivunhoitoa sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Opinnäytetyömme on laadullinen, teoreettinen tutkimus ja taustalla on näyttöön perustuva toiminta. Aineisto koostuu kirjoista, erilaisista tietokannoista sekä asiantuntijatiedosta. Aineistoa on haettu lähdekriittisesti ja pyritty valitsemaan mahdollisimman uutta ja luotettavaa tietoa. Opinnäytetyön liitteeksi on laadittu sivun mittainen, helppolukuinen kipulääketaulukko. Taulukkoon on laskettu valmiiksi ensihoidossa yleisimmät käytössä olevat kipulääkkeet painokilojen mukaan lapsipotilaille. Taulukon on hyväksynyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon vastuulääkäri Heimo Niemelä.
Työssä lapsipotilailla tarkoitetaan 0–12–vuotiaita lapsia. Ensihoidossa lapsipotilaita on vähän, joten rutiinia lapsipotilaan hoitoon ei ensihoitajille pääse syntymään. Myöskään ensihoidon opetusohjelmaan ei kuulu tarpeeksi lasten ensihoidon teoriaa tai käytännön harjoitteita. Lasten kivunhoitoa sairaalan ulkopuolella on tutkittu hyvin vähän. Lasten kivunhoitoa on helposti tähän asti vähätelty ja lasten kipu on jätetty usein jopa huomioimatta.
Tarkoituksena oli koota tietoa ja rohkaista ensihoitajia huomioimaan ja hoitamaan lasten kipua. Pääajatuksena opinnäytetyössä oli millainen tieto ensihoitajalla tulee olla lapsipotilaista, ennen kuin hän voi hoitaa lapsen kipua. Tästä syystä työssä on käsitelty tarkkaan eri-ikäisten lasten erityispiirteitä, anatomisia eroja, lapsipotilaan kohtaamista, lasten kipua ja sen arviointia, ensihoidossa käytettäviä kipulääkkeitä sekä lasten lääkehoidon ongelmatilanteita. Lasten kivunhoitoa eettisestä näkökulmasta ja kivun merkitystä on myös pohdittu, sillä huonosti hoidetulla kivulla voi olla suuri merkitys lapsen elämässä myöhemminkin.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla jonkinlaisen koulutuksen järjestäminen ensihoitajille lapsipotilaiden ensihoidosta tai ohjeen tekeminen esimerkiksi neuvoloihin lasten kivunhoidon ohjauksesta, joka olisi suunnattu vanhemmille.
Työssä lapsipotilailla tarkoitetaan 0–12–vuotiaita lapsia. Ensihoidossa lapsipotilaita on vähän, joten rutiinia lapsipotilaan hoitoon ei ensihoitajille pääse syntymään. Myöskään ensihoidon opetusohjelmaan ei kuulu tarpeeksi lasten ensihoidon teoriaa tai käytännön harjoitteita. Lasten kivunhoitoa sairaalan ulkopuolella on tutkittu hyvin vähän. Lasten kivunhoitoa on helposti tähän asti vähätelty ja lasten kipu on jätetty usein jopa huomioimatta.
Tarkoituksena oli koota tietoa ja rohkaista ensihoitajia huomioimaan ja hoitamaan lasten kipua. Pääajatuksena opinnäytetyössä oli millainen tieto ensihoitajalla tulee olla lapsipotilaista, ennen kuin hän voi hoitaa lapsen kipua. Tästä syystä työssä on käsitelty tarkkaan eri-ikäisten lasten erityispiirteitä, anatomisia eroja, lapsipotilaan kohtaamista, lasten kipua ja sen arviointia, ensihoidossa käytettäviä kipulääkkeitä sekä lasten lääkehoidon ongelmatilanteita. Lasten kivunhoitoa eettisestä näkökulmasta ja kivun merkitystä on myös pohdittu, sillä huonosti hoidetulla kivulla voi olla suuri merkitys lapsen elämässä myöhemminkin.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla jonkinlaisen koulutuksen järjestäminen ensihoitajille lapsipotilaiden ensihoidosta tai ohjeen tekeminen esimerkiksi neuvoloihin lasten kivunhoidon ohjauksesta, joka olisi suunnattu vanhemmille.