Autistisen lapsen vuorovaikutuksen tukeminen koira-avusteisesti
Pössi, Emma; Pössi, Jaso (2011)
Pössi, Emma
Pössi, Jaso
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122319162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122319162
Tiivistelmä
Autismiin häiriönä liittyy olennaisesti vuorovaikutuksen puutteellisuus tai sen erikoisuus. Autististen lasten vuorovaikutustaitoja pyritään vahvistamaan erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata kysymykseen siitä, voidaanko autistisen
lapsen vuorovaikutusta tukea koira-avusteisesti. Oletus työtä aloittaessa oli, että koiran tarkoituksenmukainen käyttö terapiassa lisää autistisen lapsen vuorovaikutusta. Toisena
tutkimuskysymyksenä oli se, että jos vuorovaikutus lisääntyy, lisääntyykö se vain autistisen lapsen ja koiran, vai myös lapsen ja esimerkiksi terapeutin välillä. Kolmas kysymys oli, vaikuttaako eläinavusteinen terapia vuorovaikutuksen määrään vain terapiatilanteessa, vai myös sen ulkopuolella. Opinnäytetyö käsittelee pääasiassa eläinavusteista terapiaa (AAT) sekä huomattavasti uudempaa alaa, eläinavusteista sosiaalityötä (AASW). Työ sulkee ulkopuolelleen eläinavusteisen toiminnan (AAA), jota ei toteuta laillistettu terapeutti tai sosiaalialan ammattilainen. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, eikä sisällä käytännön interventiota. Työn lähteiksi hyväksyttiin pääasiassa 2000-luvulla julkaistuja toimintaterapian, sosiaalialan, lääketieteen ja psykologian julkaisuja.
Tulokset osoittavat, että eläinavusteinen terapia on vaikuttavaa autistisesti käyttäytyvien lasten vuorovaikutuksen kuntoutuksessa, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. On huomattava, että yksikään tutkimus ei osoittanut, että eläinavusteisella terapialla ei olisi vaikutusta autistisen lapsen vuorovaikutukseen. Autistisen lapsen vuorovaikutuksen todettiin parantuneen paitsi
terapiatilanteessa, myös sen ulkopuolella. Lisäksi vuorovaikutus lisääntyi paitsi koiraan, myös läsnä olleisiin ihmisiin. Opinnäytetyöstä nouseva jatkotutkimusaihe on koira-avusteisen intervention toteuttaminen, havainnoiminen ja havaintojen raportoiminen.
lapsen vuorovaikutusta tukea koira-avusteisesti. Oletus työtä aloittaessa oli, että koiran tarkoituksenmukainen käyttö terapiassa lisää autistisen lapsen vuorovaikutusta. Toisena
tutkimuskysymyksenä oli se, että jos vuorovaikutus lisääntyy, lisääntyykö se vain autistisen lapsen ja koiran, vai myös lapsen ja esimerkiksi terapeutin välillä. Kolmas kysymys oli, vaikuttaako eläinavusteinen terapia vuorovaikutuksen määrään vain terapiatilanteessa, vai myös sen ulkopuolella. Opinnäytetyö käsittelee pääasiassa eläinavusteista terapiaa (AAT) sekä huomattavasti uudempaa alaa, eläinavusteista sosiaalityötä (AASW). Työ sulkee ulkopuolelleen eläinavusteisen toiminnan (AAA), jota ei toteuta laillistettu terapeutti tai sosiaalialan ammattilainen. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, eikä sisällä käytännön interventiota. Työn lähteiksi hyväksyttiin pääasiassa 2000-luvulla julkaistuja toimintaterapian, sosiaalialan, lääketieteen ja psykologian julkaisuja.
Tulokset osoittavat, että eläinavusteinen terapia on vaikuttavaa autistisesti käyttäytyvien lasten vuorovaikutuksen kuntoutuksessa, kunhan tietyt ehdot täyttyvät. On huomattava, että yksikään tutkimus ei osoittanut, että eläinavusteisella terapialla ei olisi vaikutusta autistisen lapsen vuorovaikutukseen. Autistisen lapsen vuorovaikutuksen todettiin parantuneen paitsi
terapiatilanteessa, myös sen ulkopuolella. Lisäksi vuorovaikutus lisääntyi paitsi koiraan, myös läsnä olleisiin ihmisiin. Opinnäytetyöstä nouseva jatkotutkimusaihe on koira-avusteisen intervention toteuttaminen, havainnoiminen ja havaintojen raportoiminen.