Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keudan oppilaskuntien organisointi
Kärnä, Erja (2009)
Kärnä, Erja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904061894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904061894
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan oppilaskuntatoimintaa ja sen organisoitumista Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keudassa. Työ sisältää oppilaskunnista tehtyjen tutkimusten analysointia ja yhteiskunnallisten velvoitteiden sekä tavoitteiden kartoituksen. Teoriaviitekehyksessä käsitellään hiukan myös peruskoulujen ja lukioiden oppilaskuntatoimintaa. Tämä siitä syystä, että se mitä tapahtuu ennen toiselle asteelle siirtymistä, on merkityksellistä toisella asteella oppilas-kuntatoiminnan aktiivisuudessa. Työ sisältää Keudan oppilaskunnan perustamisen vaiheet perustamiskokoukseen ja 1. yleiskokoukseen asti, jotka yhdistettiin samaan kokoukseen.
Oppilaskuntatoiminnan perustaminen Keudan kymmenen yksikön yhteiseksi foorumiksi oli opinnäytetyön tavoite. Oppilaskuntatoimintaa haluttiin vahvistaa, jotta se saadaan aktiivisemmaksi yksikkötasolla ja toisaalta saadaan opiskelijoiden ääni kuuluviin Keudan-tasoiseen kehittämiseen.
Yhteiskuntamme kansalaisaktiivisuus ei ole kovin suurta ainakaan äänestysaktiivisuutta mitattaessa. Kansalaisvaikuttamisen näkökulma ja aktiivinen kansalainen on tämän työn tärkeitä johtolankoja. Laki ammatillisesta koulutuksesta velvoittaa koulutuksenjärjestäjiä oppilaskuntatoiminnan aktivoimiseen ja opiskelijoiden kuulemiseen heitä koskevissa päätöksissä. Selvitysten mukaan oppilaskuntatoiminta Suomessa on heikkoa. Tämä johtuu osittain jo 70-luvulla olleiden oppilaitosneuvostojen huonosta maineesta, joka johtui näiden puoluepoliittisesta sitoutumisesta.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on käytetty havainnointia ja toimintatutkimuksen ensimmäisiä vaiheita. Oppilaskunnan perustamisen onnistumisen kannalta havainnointi toimi erinomaisesti eri vaiheissa. Havainnointi on tuonut esille oppilaskuntatoiminnan haasteita monitasoisesti. Aineistona on käytetty olemassa olevia asiakirjoja (mm. vanhoja sääntöjä), kokousmuistioita, sähköposteja, valokuvia ja omia muistiinpanoja. Aineistoa kerättiin myös koulutuksissa tuotetuista ryhmätöiden tuotoksista. Varsinainen kenttäpäiväkirjan koostuu erilaisista muistilapuista, kalenterimerkinnöistä ja kokouksissa sekä koulutuksissa tehdyistä muistiinpanoista ja kalenterin reunamerkinnöistä.
Tutkimuksen tuloksena syntyi Keudan oppilaskunta Kuoma, johon kuuluvat kymmenen Keudan oppilaskunnan hallitusten jäsenet. Tutkimukseni osoittaa, että Keudassa opiskelijoilla on selkeästi itsellään halu vaikuttaa opiskeluun liittyvien asioiden päätöksiin. Kyse on vain mahdollisuuksien luomisesta ja asennekulttuurin muokkaamisesta, niin opiskelijoiden kuin ennen kaikkea opettajien osalta. Osa aktiivisista opiskelijoista ei ryhdy oppilaskuntatoimintaan opettajan asenteen vuoksi, sillä on helpompaa noudattaa opettajan tahtoa kuin tuoda esiin oma mielipide.
Oppilaskuntatoiminnan perustaminen Keudan kymmenen yksikön yhteiseksi foorumiksi oli opinnäytetyön tavoite. Oppilaskuntatoimintaa haluttiin vahvistaa, jotta se saadaan aktiivisemmaksi yksikkötasolla ja toisaalta saadaan opiskelijoiden ääni kuuluviin Keudan-tasoiseen kehittämiseen.
Yhteiskuntamme kansalaisaktiivisuus ei ole kovin suurta ainakaan äänestysaktiivisuutta mitattaessa. Kansalaisvaikuttamisen näkökulma ja aktiivinen kansalainen on tämän työn tärkeitä johtolankoja. Laki ammatillisesta koulutuksesta velvoittaa koulutuksenjärjestäjiä oppilaskuntatoiminnan aktivoimiseen ja opiskelijoiden kuulemiseen heitä koskevissa päätöksissä. Selvitysten mukaan oppilaskuntatoiminta Suomessa on heikkoa. Tämä johtuu osittain jo 70-luvulla olleiden oppilaitosneuvostojen huonosta maineesta, joka johtui näiden puoluepoliittisesta sitoutumisesta.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on käytetty havainnointia ja toimintatutkimuksen ensimmäisiä vaiheita. Oppilaskunnan perustamisen onnistumisen kannalta havainnointi toimi erinomaisesti eri vaiheissa. Havainnointi on tuonut esille oppilaskuntatoiminnan haasteita monitasoisesti. Aineistona on käytetty olemassa olevia asiakirjoja (mm. vanhoja sääntöjä), kokousmuistioita, sähköposteja, valokuvia ja omia muistiinpanoja. Aineistoa kerättiin myös koulutuksissa tuotetuista ryhmätöiden tuotoksista. Varsinainen kenttäpäiväkirjan koostuu erilaisista muistilapuista, kalenterimerkinnöistä ja kokouksissa sekä koulutuksissa tehdyistä muistiinpanoista ja kalenterin reunamerkinnöistä.
Tutkimuksen tuloksena syntyi Keudan oppilaskunta Kuoma, johon kuuluvat kymmenen Keudan oppilaskunnan hallitusten jäsenet. Tutkimukseni osoittaa, että Keudassa opiskelijoilla on selkeästi itsellään halu vaikuttaa opiskeluun liittyvien asioiden päätöksiin. Kyse on vain mahdollisuuksien luomisesta ja asennekulttuurin muokkaamisesta, niin opiskelijoiden kuin ennen kaikkea opettajien osalta. Osa aktiivisista opiskelijoista ei ryhdy oppilaskuntatoimintaan opettajan asenteen vuoksi, sillä on helpompaa noudattaa opettajan tahtoa kuin tuoda esiin oma mielipide.