Uudistuva perhevalmennus Turussa : lastenneuvolan terveydenhoitajien näkökulma
Mikkola, Helka; Tiainen, Riina (2011)
Mikkola, Helka
Tiainen, Riina
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201181447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201181447
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa varsinaissuomalaista KYMPPI –hanketta. Sen osaprojekti on Valmiina vanhemmuuteen –hanke, jossa kehitetään uutta perhevalmennusmallia Turun neuvoloille. Hankkeen pilottivaihe on edelleen käynnissä turkulaisissa äitiys- ja lastenneuvoloissa.
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa lastenneuvolan terveydenhoitajien odotuksia ja kokemuksia Turun uudesta perhevalmennusmallista. Opinnäytetyöhön tavoiteltiin yhteensä 11 pilotointiin osallistunutta terveydenhoitajaa. Osallistumaan saatiin neljä lastenneuvolan terveydenhoitajaa, joista kolme osallistui varsinaiseen perhevalmennuksen pilotointiin ja yksi pelkkään vauvaperheillan eli tulevan 6. valmennuskerran pilotointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Terveydenhoitajia haastateltiin teemahaastattelujen avulla. Terveydenhoitajilta kysyttiin mitä odotuksia heillä oli uudesta perhevalmennusmallista, millaisia kokemuksia heille on kertynyt sekä mitä he odottavat perhevalmennukselta tulevaisuudessa. Haastattelut tallennettiin äänitiedostoina, litteroitiin ja analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen.
Terveydenhoitajat toivoivat ennen pilotoinnin alkamista, että perhevalmennus olisi vuorovaikutuksellisempaa ja moniammatillisempaa ja vanhempien tarpeet huomioivaa. Terveydenhoitajat pitivät perhevalmennusta tärkeänä ja mallia onnistuneena. Moniammatillinen yhteistyö on toiminut hyvin. Vuorovaikutusta ja vertaistukea pidettiin tärkeänä. Ongelmia nähtiin ajankäytössä sekä ryhmäkokojen vaihteluissa. Terveydenhoitajat toivoivat yhtenäisiä toimintaohjeita perhevalmennuksen toteuttamiseen. Mallin halutaan laajentuvan, mutta osa terveydenhoitajista pohti pystytäänkö sitä toteuttamaan koko Turun alueella. Tulokset olivat samansuuntaisia myös vauvaperheillan osalta.
Pienestä osallistujajoukosta huolimatta aineistosta voitiin tehdä joitakin johtopäätöksiä terveydenhoitajien odotuksista ja kokemuksista, koska useat terveydenhoitajat toivat haastatteluissa esiin samankaltaisia teemoja. Tuloksia voidaan tarpeen mukaan hyödyntää perhevalmennusmallin jatkokehityksessä.
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa lastenneuvolan terveydenhoitajien odotuksia ja kokemuksia Turun uudesta perhevalmennusmallista. Opinnäytetyöhön tavoiteltiin yhteensä 11 pilotointiin osallistunutta terveydenhoitajaa. Osallistumaan saatiin neljä lastenneuvolan terveydenhoitajaa, joista kolme osallistui varsinaiseen perhevalmennuksen pilotointiin ja yksi pelkkään vauvaperheillan eli tulevan 6. valmennuskerran pilotointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Terveydenhoitajia haastateltiin teemahaastattelujen avulla. Terveydenhoitajilta kysyttiin mitä odotuksia heillä oli uudesta perhevalmennusmallista, millaisia kokemuksia heille on kertynyt sekä mitä he odottavat perhevalmennukselta tulevaisuudessa. Haastattelut tallennettiin äänitiedostoina, litteroitiin ja analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen.
Terveydenhoitajat toivoivat ennen pilotoinnin alkamista, että perhevalmennus olisi vuorovaikutuksellisempaa ja moniammatillisempaa ja vanhempien tarpeet huomioivaa. Terveydenhoitajat pitivät perhevalmennusta tärkeänä ja mallia onnistuneena. Moniammatillinen yhteistyö on toiminut hyvin. Vuorovaikutusta ja vertaistukea pidettiin tärkeänä. Ongelmia nähtiin ajankäytössä sekä ryhmäkokojen vaihteluissa. Terveydenhoitajat toivoivat yhtenäisiä toimintaohjeita perhevalmennuksen toteuttamiseen. Mallin halutaan laajentuvan, mutta osa terveydenhoitajista pohti pystytäänkö sitä toteuttamaan koko Turun alueella. Tulokset olivat samansuuntaisia myös vauvaperheillan osalta.
Pienestä osallistujajoukosta huolimatta aineistosta voitiin tehdä joitakin johtopäätöksiä terveydenhoitajien odotuksista ja kokemuksista, koska useat terveydenhoitajat toivat haastatteluissa esiin samankaltaisia teemoja. Tuloksia voidaan tarpeen mukaan hyödyntää perhevalmennusmallin jatkokehityksessä.