Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vaikutus veden laatuun
Kokko, Ari (2012)
Kokko, Ari
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203022761
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203022761
Tiivistelmä
Euroopan Unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen kansallinen tavoite on vähentää päästöjä 16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet voidaan saavuttaa vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvattamalla uusiutuvista lähteistä olevan energian osuutta energiantuotannossa. Suomessa suurimman mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa tarjoaa metsäpohjainen bioenergia, erityisesti kannoista ja hakkuutähteistä valmistettava metsähake.
Suomessa metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2000 kulutus oli 383 000 kuutiometriä ja vuonna 2009 noin 2,8 miljoonaa kuutiometriä. Tulevaisuudessa käyttö tulee edelleen lisääntymään tehtyjen poliittisten päätösten seurauksena. Vaikka kantojen ja hakkuutähteiden käyttö energianlähteenä on lisääntynyt voimakkaasti, niin korjuun ympäristövaikutukset ovat kuitenkin vielä monelta osin puutteellisesti tunnettuja.
Tämä opinnäytetyö oli osa Metsäntutkimuslaitoksen hanketta Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa muun muassa metsänkäsittelyn vaikutuksista pohjaveden laatuun.
Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vaikutuksia pohjaveden ammonium- ja nitraattityppipitoisuuksiin. Lisäksi selvitettiin, poikkeavatko eri käsittelyiden pitoisuudet tilastollisesti merkittävästi kontrollikäsittelystä.
Tulokset osoittivat, että käsittelyt (kantojen korjuu mukaan lukien) kohottavat pohjaveden typpipitoisuuksia verrattuna kontrollikäsittelyyn. Toisena tarkasteluvuonna etenkin nitraattitypen pitoisuudet olivat kohonneet ja poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi kontrollikäsittelystä.
Suomessa metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2000 kulutus oli 383 000 kuutiometriä ja vuonna 2009 noin 2,8 miljoonaa kuutiometriä. Tulevaisuudessa käyttö tulee edelleen lisääntymään tehtyjen poliittisten päätösten seurauksena. Vaikka kantojen ja hakkuutähteiden käyttö energianlähteenä on lisääntynyt voimakkaasti, niin korjuun ympäristövaikutukset ovat kuitenkin vielä monelta osin puutteellisesti tunnettuja.
Tämä opinnäytetyö oli osa Metsäntutkimuslaitoksen hanketta Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa muun muassa metsänkäsittelyn vaikutuksista pohjaveden laatuun.
Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vaikutuksia pohjaveden ammonium- ja nitraattityppipitoisuuksiin. Lisäksi selvitettiin, poikkeavatko eri käsittelyiden pitoisuudet tilastollisesti merkittävästi kontrollikäsittelystä.
Tulokset osoittivat, että käsittelyt (kantojen korjuu mukaan lukien) kohottavat pohjaveden typpipitoisuuksia verrattuna kontrollikäsittelyyn. Toisena tarkasteluvuonna etenkin nitraattitypen pitoisuudet olivat kohonneet ja poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi kontrollikäsittelystä.