Pörssiyhtiön hallituksen monimuotoisuus - henkilöstöjohtajat jäseninä
Niemi, Elina (2012)
Niemi, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203313975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203313975
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miksi vasta kolme henkilöstöjohtamisen ammattilaista on nimitetty globaalisti toimivien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin jäseniksi. Tutkimuskysymykseen siitä, mitä esteitä nimityksille on, haettiin vastauksia. Opinnäytetyön tarkoitus oli myös selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstöjohtajan hallituksessa menestymiseen. Miten henkilöstöjohtamisen osaamista hyödynnetään hallitustyöskentelyssä ja mikä on henkilöstöjohtajataustaisen hallitusjäsenen lisäarvo kollegiona toimivassa hallituksessa, olivat myös tutkittavia asioita. Lisäksi selvitettiin, mikä on hallituksen jäsenenä toimivan funktiojohtajan suhde saman funktion toimivaan johtoon, tässä tutkimuksessa yrityksen operatiiviseen henkilöstöjohtajaan.
Teoriaosuudessa kuvattiin hallituksen toimintaympäristöä, velvollisuuksia ja tehtäviä sekä Corporate Governancea. Myös hallitusjäsenen rekrytointiprosessi ja –kriteereitä sekä henkilöstöjohtamista esiteltiin. Teoriaa täydensi kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla yksilöllisesti kolmea pörssiyhtiön puheenjohtajaa, kolmea ensimmäistä pörssiyhtiön hallitukseen nimitettyä henkilöstöammattilaista ja kolmea suorahakukonsulttia.
Hallitusehdokkailta edellytetään laajaa liiketoimintaosaamista. Sen vuoksi nimityksissä priorisoidaan hallituskokemusta sekä pää- ja toimitusjohtajia, jotka ovat toimineet itsellisessä asemassa. Osakkeenomistajien ja nimitysvaliokuntien asenteet henkilöstöjohtamista ja henkilöstöjohtajia kohtaan ovat yksi este henkilöstöjohtajien hallitusnimityksille. Henkilöstöjohtajat eivät välttämättä myöskään itse aktiivisesti osoita kiinnostustaan hallitustyöskentelyä kohtaan. Haastatteluaineistosta saatiin vastauksia siihen, mitkä seikat kuitenkin tekevät henkilöstöjohtajista päteviä ja kiinnostavia vaihtoehtoja hallitusehdokkaiksi. Heitä koskevat samanlaiset vaatimukset kuin muitakin hallituksen jäseniä. Kaikilla tulee olla riittävät valmiudet eli aikaa, osaamista ja kokemusta mutta menestyminen on enemmän yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan kuin ammatista kiinni. Hallituksen jäsenen suhde operatiiviseen johtoon pitää tutkimuksen mukaan olla avoin ja läpinäkyvä.
Tutkimustulokset osoittivat lisäksi, ettei Corporate Governancen edellyttämä hallituksen monimuotoisuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksiin nimitettyjen henkilöstöjohtajien kohdalla tarkoita ainoastaan työkokemukseen ja osaamiseen liittyvää monimuotoisuutta. Myös sukupuolella on saattanut olla valinnassa merkitystä. Muita hallituksen jäsenen monimuotoisuustekijöitä ovat mm. ikä, koulutus, kansallisuus ja kulttuuriin liittyvä tieto tai osaaminen, jotka kaikki esiteltiin teoriaosuudessa.
Aihe henkilöstöjohtajat pörssiyhtiön hallituksissa oli vielä Suomessa tutkimaton. Sen vuoksi haastattelut muodostivat ajankohtaisen, kiinnostavan ja ainakin kotimaassa ainutlaatuisen materiaalin vaiheessa, jossa pörssiyhtiön hallitusjäsenen valintakriteerit muuttuvat ja tarkentuvat.
Teoriaosuudessa kuvattiin hallituksen toimintaympäristöä, velvollisuuksia ja tehtäviä sekä Corporate Governancea. Myös hallitusjäsenen rekrytointiprosessi ja –kriteereitä sekä henkilöstöjohtamista esiteltiin. Teoriaa täydensi kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla yksilöllisesti kolmea pörssiyhtiön puheenjohtajaa, kolmea ensimmäistä pörssiyhtiön hallitukseen nimitettyä henkilöstöammattilaista ja kolmea suorahakukonsulttia.
Hallitusehdokkailta edellytetään laajaa liiketoimintaosaamista. Sen vuoksi nimityksissä priorisoidaan hallituskokemusta sekä pää- ja toimitusjohtajia, jotka ovat toimineet itsellisessä asemassa. Osakkeenomistajien ja nimitysvaliokuntien asenteet henkilöstöjohtamista ja henkilöstöjohtajia kohtaan ovat yksi este henkilöstöjohtajien hallitusnimityksille. Henkilöstöjohtajat eivät välttämättä myöskään itse aktiivisesti osoita kiinnostustaan hallitustyöskentelyä kohtaan. Haastatteluaineistosta saatiin vastauksia siihen, mitkä seikat kuitenkin tekevät henkilöstöjohtajista päteviä ja kiinnostavia vaihtoehtoja hallitusehdokkaiksi. Heitä koskevat samanlaiset vaatimukset kuin muitakin hallituksen jäseniä. Kaikilla tulee olla riittävät valmiudet eli aikaa, osaamista ja kokemusta mutta menestyminen on enemmän yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan kuin ammatista kiinni. Hallituksen jäsenen suhde operatiiviseen johtoon pitää tutkimuksen mukaan olla avoin ja läpinäkyvä.
Tutkimustulokset osoittivat lisäksi, ettei Corporate Governancen edellyttämä hallituksen monimuotoisuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksiin nimitettyjen henkilöstöjohtajien kohdalla tarkoita ainoastaan työkokemukseen ja osaamiseen liittyvää monimuotoisuutta. Myös sukupuolella on saattanut olla valinnassa merkitystä. Muita hallituksen jäsenen monimuotoisuustekijöitä ovat mm. ikä, koulutus, kansallisuus ja kulttuuriin liittyvä tieto tai osaaminen, jotka kaikki esiteltiin teoriaosuudessa.
Aihe henkilöstöjohtajat pörssiyhtiön hallituksissa oli vielä Suomessa tutkimaton. Sen vuoksi haastattelut muodostivat ajankohtaisen, kiinnostavan ja ainakin kotimaassa ainutlaatuisen materiaalin vaiheessa, jossa pörssiyhtiön hallitusjäsenen valintakriteerit muuttuvat ja tarkentuvat.