"Miksi pitäisi jatkaa opistotasolla päästötodistuksen jälkeen?" : kokemuksia musiikinopiskelusta Musikinstitutet Kungsvägenissä
Gustavsson, Åsa (2009)
Gustavsson, Åsa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905283398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905283398
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa oppilaiden halukkuus jatkaa musiikinopiskelua opistotasolla Musikinstitutet Kungsvägenissä sekä selvittää miten opiskelun jatkamista voitaisiin tukea. Työ on tarpeellinen: Musikinstitutet Kungsvägenin oppilasmäärä opistotasolla on nykyisellään vähäinen ja oppilailla on taipumus lopettaa soitonharrastuksensa perustason päättötodistuksen jälkeen.
Opinnäytetyössä esitellään ensin Suomen musiikkikasvatusjärjestelmää sekä historiallisesta että nykypäivän perspektiivistä. Koska työ keskittyy ruotsinkieliseen oppilaitokseen, työssä pohditaan myös Suomen ruotsinkielistä musiikkikasvatusta ja Musikinstitutet Kungsvägenin historiaa.
Työ perustuu Musikinstitutet Kungsvägenissä toteuttamaani kyselyyn ja kirjoitustehtävään. Kyselyaineisto kerättiin vanhemmilta ja kirjoitelma-aineisto oppilailta. Kohderyhmänä olivat ne oppilaat, jotka suunnittelivat opettajansa kanssa lukuvuonna 2008/2009 instrumentin tasokoetta 3/3 tai laulun tasokoetta 2/2. Kyselyyn vastasi 16 vanhempaa ja kirjoitustehtävän teki 11 opiskelijaa.
Kyselyn ja kirjoitustehtävän tulosanalyysista selviää kolme asiaa, jotka erityisesti vaikuttavat kielteisesti oppilaiden motivaatioon jatkaa soittoharrastusta opistotasolla: ajanpuute, musiikinteoria ja musiikkiopiston vaatimukset. Tämän päivän lapsilla ja nuorilla on paljon muitakin harrastuksia musiikin lisäksi. Koulutyö koetaan myös rankaksi ja lukio-iässä musiikinharrastus saatetaan hylätä, koska aika ei riitä harjoittelemiseen. Oppilaat toivovat erilaisia vapaampia vaihtoehtoja musiikkiharrastuksen jatkamiseen perustason päästötodistuksen jälkeen, kuten mahdollisuutta käydä soittotunnilla ilman pakollisia teoria-aineita ja tasokokeita. Myös mahdollisuutta osallistua kamarimusiikkiin tai orkesteriin toivotaan.
Toivon opinnäytetyöni olevan hyödyksi erityisesti Musikinstitutet Kungsvägenin toimintaa kehitettäessä, mutta työni tulokset voivat myös kiinnostaa muita musiikkioppilaitoksia ja musiikkipedagogeja Suomessa
Opinnäytetyössä esitellään ensin Suomen musiikkikasvatusjärjestelmää sekä historiallisesta että nykypäivän perspektiivistä. Koska työ keskittyy ruotsinkieliseen oppilaitokseen, työssä pohditaan myös Suomen ruotsinkielistä musiikkikasvatusta ja Musikinstitutet Kungsvägenin historiaa.
Työ perustuu Musikinstitutet Kungsvägenissä toteuttamaani kyselyyn ja kirjoitustehtävään. Kyselyaineisto kerättiin vanhemmilta ja kirjoitelma-aineisto oppilailta. Kohderyhmänä olivat ne oppilaat, jotka suunnittelivat opettajansa kanssa lukuvuonna 2008/2009 instrumentin tasokoetta 3/3 tai laulun tasokoetta 2/2. Kyselyyn vastasi 16 vanhempaa ja kirjoitustehtävän teki 11 opiskelijaa.
Kyselyn ja kirjoitustehtävän tulosanalyysista selviää kolme asiaa, jotka erityisesti vaikuttavat kielteisesti oppilaiden motivaatioon jatkaa soittoharrastusta opistotasolla: ajanpuute, musiikinteoria ja musiikkiopiston vaatimukset. Tämän päivän lapsilla ja nuorilla on paljon muitakin harrastuksia musiikin lisäksi. Koulutyö koetaan myös rankaksi ja lukio-iässä musiikinharrastus saatetaan hylätä, koska aika ei riitä harjoittelemiseen. Oppilaat toivovat erilaisia vapaampia vaihtoehtoja musiikkiharrastuksen jatkamiseen perustason päästötodistuksen jälkeen, kuten mahdollisuutta käydä soittotunnilla ilman pakollisia teoria-aineita ja tasokokeita. Myös mahdollisuutta osallistua kamarimusiikkiin tai orkesteriin toivotaan.
Toivon opinnäytetyöni olevan hyödyksi erityisesti Musikinstitutet Kungsvägenin toimintaa kehitettäessä, mutta työni tulokset voivat myös kiinnostaa muita musiikkioppilaitoksia ja musiikkipedagogeja Suomessa