Elvytyspotilaan hoidon osaaminen : kyselytutkimus Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille
Ikonen, Ossi; Uotinen, Jan (2009)
Ikonen, Ossi
Uotinen, Jan
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200908224164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200908224164
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tiedollista elvytysosaamista tarvitaan. Toisena tarkoituksena oli arvioida, minkälaista tiedollista elvytysosaamista valmistuvilla sairaanhoitajaopiskelijoilla on ja mitkä ovat heidän osaamiseensa yhteydessä olevia tekijöitä.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin tammikuussa 2009
Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tutkimukseen osallistui 62 enkilöä (N=62). Aineisto analysoitiin
SPSS 15.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimustulokset laskettiin prosentuaalisesti, numeerisesti ja keskiarvoina. Tutkimukseen osallistuneista 26 henkilöllä (41,9 %) oli aiempi terveydenhuoltoalan tutkinto.
Työkokemusta terveydenhuoltoalalta oli 59 henkilöllä (95,2 %). Vain kolmella henkilöllä (4,8 %) ei ollut lainkaan työkokemusta. Työkokemuksen määrän keskiarvo oli noin neljä vuotta. Elvytyskokemusta oli
vastanneista kahdellakymmenellä henkilöllä (32,3 %). Koulutusohjelman ulkopuoliseen
elvytyskoulutukseen oli osallistunut 27 henkilöä (43,5 %). Elvytysosaamistaan osallistujat arvioivat tavallisimmin kohtalaiseksi (75,8 %): hyväksi osaamisensa arvioi 8 henkilöä (12,9 %) ja heikoksi 7 henkilöä (11,3 %). Kukaan ei arvioinut omaa elvytysosaamistaan erittäin hyväksi, toisaalta ei myöskään
täysin olemattomaksi.
Opinnäytetyssä käytetyn mittarin painelu- ja puhalluselvytyksen sekä defibrillaation osaamista
mittaavassa osiossa oikeiden vastausten keskiarvo oli 64,5 %. Testin läpäisemiseksi vaadittiin 70 % oikein. 12 henkilöä (19,2 %) sai hyväksytyn tuloksen - yksi henkilö (1,6 %) suoritti testin täysin virheettömästi. Sydämen rytmien tunnistamista mittaavan osion oikeiden vastausten keskiarvo oli 80,6 %.
22 vastaajaa tunnisti kaikki neljä rytmiä oikein (35,2 %).
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen elvytysosaaminen oli kohtalaista. Parhaiten osattiin sydämen rytmien tunnistaminen ja heikointa oli puhalluselvytyksen osaaminen. Osaamista parantavia tekijöitä olivat aiempi elvytyskoulutus, työkokemus
sekä aiempi osallistuminen elvytystilanteeseen. Tämän opinnäytetyön tulokset antavat viitteitä siitä, että
sairaanhoitajaopiskelijoiden tulisi saada enemmän elvytysopetusta hallitakseen laadukkaan peruselvytyksen hyvin.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin tammikuussa 2009
Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tutkimukseen osallistui 62 enkilöä (N=62). Aineisto analysoitiin
SPSS 15.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimustulokset laskettiin prosentuaalisesti, numeerisesti ja keskiarvoina. Tutkimukseen osallistuneista 26 henkilöllä (41,9 %) oli aiempi terveydenhuoltoalan tutkinto.
Työkokemusta terveydenhuoltoalalta oli 59 henkilöllä (95,2 %). Vain kolmella henkilöllä (4,8 %) ei ollut lainkaan työkokemusta. Työkokemuksen määrän keskiarvo oli noin neljä vuotta. Elvytyskokemusta oli
vastanneista kahdellakymmenellä henkilöllä (32,3 %). Koulutusohjelman ulkopuoliseen
elvytyskoulutukseen oli osallistunut 27 henkilöä (43,5 %). Elvytysosaamistaan osallistujat arvioivat tavallisimmin kohtalaiseksi (75,8 %): hyväksi osaamisensa arvioi 8 henkilöä (12,9 %) ja heikoksi 7 henkilöä (11,3 %). Kukaan ei arvioinut omaa elvytysosaamistaan erittäin hyväksi, toisaalta ei myöskään
täysin olemattomaksi.
Opinnäytetyssä käytetyn mittarin painelu- ja puhalluselvytyksen sekä defibrillaation osaamista
mittaavassa osiossa oikeiden vastausten keskiarvo oli 64,5 %. Testin läpäisemiseksi vaadittiin 70 % oikein. 12 henkilöä (19,2 %) sai hyväksytyn tuloksen - yksi henkilö (1,6 %) suoritti testin täysin virheettömästi. Sydämen rytmien tunnistamista mittaavan osion oikeiden vastausten keskiarvo oli 80,6 %.
22 vastaajaa tunnisti kaikki neljä rytmiä oikein (35,2 %).
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollinen elvytysosaaminen oli kohtalaista. Parhaiten osattiin sydämen rytmien tunnistaminen ja heikointa oli puhalluselvytyksen osaaminen. Osaamista parantavia tekijöitä olivat aiempi elvytyskoulutus, työkokemus
sekä aiempi osallistuminen elvytystilanteeseen. Tämän opinnäytetyön tulokset antavat viitteitä siitä, että
sairaanhoitajaopiskelijoiden tulisi saada enemmän elvytysopetusta hallitakseen laadukkaan peruselvytyksen hyvin.