Challenge in Content Acquisition for Project Plan : Case Future Learning Lapland
Ruokamo, Susanna (2012)
Ruokamo, Susanna
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076640
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin hankesuunnitelman laatimista Future Learning Lapland -hankkeelle. Tavoitteena oli luoda hankesuunnittelun prosessimalli, josta tulee esille niin osallistuvien henkilöiden roolit kuin tiedonkulku suunnitteluprosessin aikana. Esiin nousseet kommunikaatio-ongelmat Future Learning Lapland -hankkeen aikana loivat pohjan tavoiteasettelulle.
Teoreettinen viitekehys perustuu hankesuunnitteluprosessin, tutkimus- ja kommunikaatiomenetelmien ymmärtämiseen, ja teoriavalinnat tukevat tutkimuksen havaintoja ja tuloksia. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka osallistuva havainnointi toteutettiin vuonna 2011 opinnäytetyön empiirisessä vaiheessa, kesäkuun puolesta välistä syyskuun loppuun. Havainnoimalla saadut tulokset tutkittiin ja analysoitiin heijastamalla ne opinnäytetyössä esiintyviin teorioihin.
Opinnäytetyön tuloksena syntyneessä hankesuunnittelun prosessimallissa tulee esille eri tahot, jotka ovat suunnittelussa mukana. Kuitenkin havainnot Future Learning Lapland -hankesuunnittelun kommunikaatio-ongelmista nostivat esille epäselvyyden eri tahojen vastuualueista. Tuloksena esitetyssä prosessimallissa tuotiin sidosryhmän, hankekoordinaattorin, hallinnon ja rahoittajan lisäksi hankesuunnitteluryhmä, joka työskentelee hankekoordinaattorin ohjeistamana. Tiiviin yhteistyön myötä keskinäinen kommunikaatio paranee. Hyödyllisimmiksi kommunikaatiomenetelmiksi nousivat kasvotusten tapahtuvat kokoukset ja haastattelut, aivoriihet ja videoneuvottelut. Sähköposti ja puhelin eivät ole tehokkaimmat kommunikaatiovälineet, mutta tarpeellisia jokapäiväiseen kommunikoimiseen.
Teoreettinen viitekehys perustuu hankesuunnitteluprosessin, tutkimus- ja kommunikaatiomenetelmien ymmärtämiseen, ja teoriavalinnat tukevat tutkimuksen havaintoja ja tuloksia. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka osallistuva havainnointi toteutettiin vuonna 2011 opinnäytetyön empiirisessä vaiheessa, kesäkuun puolesta välistä syyskuun loppuun. Havainnoimalla saadut tulokset tutkittiin ja analysoitiin heijastamalla ne opinnäytetyössä esiintyviin teorioihin.
Opinnäytetyön tuloksena syntyneessä hankesuunnittelun prosessimallissa tulee esille eri tahot, jotka ovat suunnittelussa mukana. Kuitenkin havainnot Future Learning Lapland -hankesuunnittelun kommunikaatio-ongelmista nostivat esille epäselvyyden eri tahojen vastuualueista. Tuloksena esitetyssä prosessimallissa tuotiin sidosryhmän, hankekoordinaattorin, hallinnon ja rahoittajan lisäksi hankesuunnitteluryhmä, joka työskentelee hankekoordinaattorin ohjeistamana. Tiiviin yhteistyön myötä keskinäinen kommunikaatio paranee. Hyödyllisimmiksi kommunikaatiomenetelmiksi nousivat kasvotusten tapahtuvat kokoukset ja haastattelut, aivoriihet ja videoneuvottelut. Sähköposti ja puhelin eivät ole tehokkaimmat kommunikaatiovälineet, mutta tarpeellisia jokapäiväiseen kommunikoimiseen.