Kerrostalon painovoimaisen poistoilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi
Järvinen, Matti (2012)
Järvinen, Matti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097097
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli luoda yleiskatsaus olemassa oleviin rakentamismääräyksiin sekä käytännön tekijöihin, jotka tulee huomioida suunniteltaessa vanhan painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä varustetun kerrostalorakennuksen poistoilmanvaihdon muutosta koneelliseksi.
Aihetta pohjustetaan käymällä läpi ilmanvaihdon historiaa Suomessa. Lisäksi esitellään painovoimaisen ja koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaatteet, hyödyt ja haittatekijät.
Yksi työn keskeisistä tavoitteista oli selvittää, kuinka ympäristöministeriön uudisrakenta-mista varten luotua rakentamismääräyskokoelmaa tulee soveltaa olemassa oleviin raken-nuksiin, ja niiden muutostöihin. Erityisesti tarkastellaan rakentamismääräysten rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa käsittelevää osaa D2 sekä paloturvallisuutta käsitteleviä osia E1 ja E7.
Tarkastelun tukena käytetään kolmea luvussa 6 esiteltyä kerrostalokohdetta, joissa on mietitty siirtymistä painovoimaisesta järjestelmästä koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Lu-vussa 5 käydään läpi tämän muutossuunnittelun kulku esivalmisteluista käytettävien jär-jestelmän osien valintaan ja pyritään tuomaan esille huomioita joihin törmättiin työssä käytettyjen esimerkkikohteiden suunnittelussa.
Suurimmat ongelmat siirryttäessä koneelliseen poistoilmanvaihtoon syntyvät huoneistoissa käytettävien ilmamäärien valinnasta. Tyypillisesti pyrittäessä rakentamismääräysten mu-kaisiin huoneistokohtaisiin ilmanvaihtokertoimiin sekä huonekohtaisiin ilmamääriin tuli näiden toteutumisen esteeksi joko riittämätön lämmitysjärjestelmä tai puutteelliset korvausilman hallitut sisäänjohtamisreitit. Työn perusteella koneelliseen poistoilmanvaihtoon siirryttäessä rakennuksen sisäilmaston laatu paranee, ja sen käyttömukavuus kasvaa paremmin hallittavien ilmamäärien ja puhtaamman korvausilman myötä.
Aihetta pohjustetaan käymällä läpi ilmanvaihdon historiaa Suomessa. Lisäksi esitellään painovoimaisen ja koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaatteet, hyödyt ja haittatekijät.
Yksi työn keskeisistä tavoitteista oli selvittää, kuinka ympäristöministeriön uudisrakenta-mista varten luotua rakentamismääräyskokoelmaa tulee soveltaa olemassa oleviin raken-nuksiin, ja niiden muutostöihin. Erityisesti tarkastellaan rakentamismääräysten rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa käsittelevää osaa D2 sekä paloturvallisuutta käsitteleviä osia E1 ja E7.
Tarkastelun tukena käytetään kolmea luvussa 6 esiteltyä kerrostalokohdetta, joissa on mietitty siirtymistä painovoimaisesta järjestelmästä koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Lu-vussa 5 käydään läpi tämän muutossuunnittelun kulku esivalmisteluista käytettävien jär-jestelmän osien valintaan ja pyritään tuomaan esille huomioita joihin törmättiin työssä käytettyjen esimerkkikohteiden suunnittelussa.
Suurimmat ongelmat siirryttäessä koneelliseen poistoilmanvaihtoon syntyvät huoneistoissa käytettävien ilmamäärien valinnasta. Tyypillisesti pyrittäessä rakentamismääräysten mu-kaisiin huoneistokohtaisiin ilmanvaihtokertoimiin sekä huonekohtaisiin ilmamääriin tuli näiden toteutumisen esteeksi joko riittämätön lämmitysjärjestelmä tai puutteelliset korvausilman hallitut sisäänjohtamisreitit. Työn perusteella koneelliseen poistoilmanvaihtoon siirryttäessä rakennuksen sisäilmaston laatu paranee, ja sen käyttömukavuus kasvaa paremmin hallittavien ilmamäärien ja puhtaamman korvausilman myötä.