Prevention of pressure ulcers : Systematic literature review
Kavonen, Heidi (2009)
Kavonen, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909184605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909184605
Tiivistelmä
Painehaavojen hoitaminen vie paljon hoitohenkilökunnan aikaa ja on kallista sekä inhimillisissä kärsimyksissä mitattuna sekä voimavarojen käytön kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kerätä ja koota yhteen tutkittua tietoa painehaavojen ehkäisemisestä. Tutkimus tehtiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tulosten avulla tietoa ja osaamista painehaavojen ehkäisemisestä voidaan lisätä ja päivittää. Tuloksia voi hyödyntää jokainen painehaavojen parissa työskentelevä.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on määrällinen tutkimus, johon on otettu mukaan 16 tutkimusta. Tutkimusten julkaisemisen aikajanana oli 10 vuotta, jotta tulokset olisivat mahdollisimman ajanmukaisia. Aineistohaku suoritettiin keräämällä ensin tutkimusaineistoa elektronisesti Nelli-portaalin tietokannoista. Tämän jälkeen tehtiin manuaalinen haku. Aineistoa haettiin kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että painehaavat voitaisiin estää seuraavin keinoin: käyttämällä riskiluokitusasteikkoa (Braden, Norton tai Waterlow) 24 tunnin sisällä potilaan vastaanottamisesta; liikuntakyvyttömän potilaan asennon vaihtamisella kahden tunnin välein (tai neljän tunnin mikäli hoitoon on yhdistetty painetta jakava alusta, kuten ilmapatja); ihon tarpeettoman hankauksen välttämisellä; asianmukaisia alustoja, kuten patjoja, päällysteitä, lampaannahkoja, sänkyjä ja muita välineitä käyttämällä; koko sairaalahenkilökunnan välisellä yhteistyöllä (painehaavojen tulisi olla henkilökunnan yhteinen tavoite); potilaan oikean ravitsemuksen huomioonottamisella; paineen poistamisella jo olemassa olevalta haavalta; työajan uudelleenjärjestämisellä paineen ehkäisevää työta painottaen sekä painehaavojen tärkeysjärjestystä nostamalla. Esille tulivat myös uusimman teknologian hyödyntäminen, kuten painehaavoille alttiiden ihoalueiden paikallistaminen ultraäänen avulla sekä ihon painekartoitus niin kutsutun painematon avulla.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on määrällinen tutkimus, johon on otettu mukaan 16 tutkimusta. Tutkimusten julkaisemisen aikajanana oli 10 vuotta, jotta tulokset olisivat mahdollisimman ajanmukaisia. Aineistohaku suoritettiin keräämällä ensin tutkimusaineistoa elektronisesti Nelli-portaalin tietokannoista. Tämän jälkeen tehtiin manuaalinen haku. Aineistoa haettiin kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että painehaavat voitaisiin estää seuraavin keinoin: käyttämällä riskiluokitusasteikkoa (Braden, Norton tai Waterlow) 24 tunnin sisällä potilaan vastaanottamisesta; liikuntakyvyttömän potilaan asennon vaihtamisella kahden tunnin välein (tai neljän tunnin mikäli hoitoon on yhdistetty painetta jakava alusta, kuten ilmapatja); ihon tarpeettoman hankauksen välttämisellä; asianmukaisia alustoja, kuten patjoja, päällysteitä, lampaannahkoja, sänkyjä ja muita välineitä käyttämällä; koko sairaalahenkilökunnan välisellä yhteistyöllä (painehaavojen tulisi olla henkilökunnan yhteinen tavoite); potilaan oikean ravitsemuksen huomioonottamisella; paineen poistamisella jo olemassa olevalta haavalta; työajan uudelleenjärjestämisellä paineen ehkäisevää työta painottaen sekä painehaavojen tärkeysjärjestystä nostamalla. Esille tulivat myös uusimman teknologian hyödyntäminen, kuten painehaavoille alttiiden ihoalueiden paikallistaminen ultraäänen avulla sekä ihon painekartoitus niin kutsutun painematon avulla.