Lasten osallisuuden toteutuminen Viertolan päivähoidossa
Kivistö, Tytti; Kuitunen, Karoliina (2012)
Kivistö, Tytti
Kuitunen, Karoliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107359
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme selvittää lasten kokemuksia osallisuudestaan Hyvinkäällä, Viertolan päivähoitoyksikössä. Koimme tarpeelliseksi selvittää lasten omaa kokemusta osallisuudestaan, sillä kyseistä tietoa tämän hetkisestä tilanteesta Viertolan päivähoitoalueella ei ole. Osallisuus on opinnäytetyömme tärkein teoreettinen käsite.
Haastattelimme yhtätoista lasta teemahaastattelun avulla joulukuussa 2011 ja tammikuussa 2012. Lapset olivat Kruununpuiston- ja Viertolan päiväkodeista. Haastattelimme kaikkia haastatteluun suostuvia lapsia, jotka olivat paikalla haastatteluhetkellä ja joiden vanhemmat olivat antaneet luvan haastattelun tekemiseen. Tuloksia peilasimme Leena Turjan ”Lasten osallisuuden moniulotteisuuden” –malliin ja analysoimme aineistoa teemoittelun avulla.
Tuloksista selvisi että päiväkodissa viihdyttiin pääsääntöisesti hyvin ja sinne oli mukava tulla. Iloa päiväkodissa tuottivat lasten mukaan ystävät ja ruoka. Surua aiheuttivat riitatilanteet ystävien kesken ja lasten leikkien rajoittaminen. Lapset eivät koe päiväkodin henkilökunnan leikkivän heidän kanssaan. Lapset kokivat voivansa vaikuttaa lähinnä leikkitilanteisiin ja henkilökohtaisiin asioihinsa. Osa lapsista koki voivansa vaikuttaa myös laajemmassa yhteisössä päiväkodissa.
Lapset hahmottavat päiväkotiryhmänsä todellista pienempänä ja kokivat ryhmän jäsenet keskenään tasa-arvoisiksi. Ystävät ovat lapsille tärkeitä ja lapset kokivat iloa yhteisissä leikeissä ystävien kesken. Leikissä lasten vaikutusmahdollisuudet ovat laajimmillaan. Vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat lähinnä henkilökohtaisiin ja lasten keskinäisiin asioihin. Lasten toimiessa aikuisten kanssa aikuiset tekivät pääsääntöisesti päätökset. Varhaiskasvatushenkilöstön tulisi osallistua enemmän lasten leikkiin, sillä lapset nauttivat yhteisestä leikistä aikuisten kanssa. Kasvatushenkilöstö on lasten saatavilla ja heidät koetaan turvallisiksi aikuisiksi. Päiväkodin arjessa tulisi kiinnittää huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin, esimerkiksi nukkumatilanteissa yhteinen linjaus ei sovi ryhmän kaikille lapsille. Lasten tieto-osallisuudessa on paikoitellen puutteita. Lapset hahmottavat heikosti päiväkotipäivän kulun ja toimintaohjeiden tarkoituksen.
Haastattelimme yhtätoista lasta teemahaastattelun avulla joulukuussa 2011 ja tammikuussa 2012. Lapset olivat Kruununpuiston- ja Viertolan päiväkodeista. Haastattelimme kaikkia haastatteluun suostuvia lapsia, jotka olivat paikalla haastatteluhetkellä ja joiden vanhemmat olivat antaneet luvan haastattelun tekemiseen. Tuloksia peilasimme Leena Turjan ”Lasten osallisuuden moniulotteisuuden” –malliin ja analysoimme aineistoa teemoittelun avulla.
Tuloksista selvisi että päiväkodissa viihdyttiin pääsääntöisesti hyvin ja sinne oli mukava tulla. Iloa päiväkodissa tuottivat lasten mukaan ystävät ja ruoka. Surua aiheuttivat riitatilanteet ystävien kesken ja lasten leikkien rajoittaminen. Lapset eivät koe päiväkodin henkilökunnan leikkivän heidän kanssaan. Lapset kokivat voivansa vaikuttaa lähinnä leikkitilanteisiin ja henkilökohtaisiin asioihinsa. Osa lapsista koki voivansa vaikuttaa myös laajemmassa yhteisössä päiväkodissa.
Lapset hahmottavat päiväkotiryhmänsä todellista pienempänä ja kokivat ryhmän jäsenet keskenään tasa-arvoisiksi. Ystävät ovat lapsille tärkeitä ja lapset kokivat iloa yhteisissä leikeissä ystävien kesken. Leikissä lasten vaikutusmahdollisuudet ovat laajimmillaan. Vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat lähinnä henkilökohtaisiin ja lasten keskinäisiin asioihin. Lasten toimiessa aikuisten kanssa aikuiset tekivät pääsääntöisesti päätökset. Varhaiskasvatushenkilöstön tulisi osallistua enemmän lasten leikkiin, sillä lapset nauttivat yhteisestä leikistä aikuisten kanssa. Kasvatushenkilöstö on lasten saatavilla ja heidät koetaan turvallisiksi aikuisiksi. Päiväkodin arjessa tulisi kiinnittää huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin, esimerkiksi nukkumatilanteissa yhteinen linjaus ei sovi ryhmän kaikille lapsille. Lasten tieto-osallisuudessa on paikoitellen puutteita. Lapset hahmottavat heikosti päiväkotipäivän kulun ja toimintaohjeiden tarkoituksen.