"Korkea on pienempi kuin möreä" : Käsitteiden vaikutus sävelkorkeuden hahmottamiseen
Hakala, Elina (2012)
Hakala, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158228
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on eritellä niitä hahmotukseen liittyviä haasteita, jotka vaikeuttavat nuotinluvun oppimista pianovalmennusopetuksessa. Paneudun erityisesti siihen, miten musiikillisten käsitteiden merkityssisällöt muodostuvat. Pohdin, miten musiikillisten ilmiöiden nimeämisen opettaminen olisi lapsen käsitteenmuodostuksen kannalta mielekkäintä. Opinnäytetyötä varten olen tutustunut mm. säveljonon hahmotuksen teoriaan ja kielitieteellisiin tutkimuksiin lapsen käsitteenmuodostuksesta. Näitä teorioita olen peilannut omaan kokemukseeni pianovalmennusopettajana.
Kun nuottikuvan hahmotusta opetetaan, käytetään jatkuvasti käsitteitä, joilla on useita merkityksiä. Lisäksi soittotuntitilanteessa käytetään suomen kieltä usein varsin epäjohdonmukaisesti. Ratkaisevaan rooliin nuotinluvun hahmotuksen kannalta nousee kielen ja ajattelun kehittyminen lapsilla. Tässä opinnäytetyössä esittelen kielitieteellisen tutkimuksen niitä osa-alueita, jotka vaikuttavat musiikillisten käsitteiden kehittymiseen. Esim. sanat korkea, matala, ylöspäin ja alaspäin ovat ns. suhdekäsitteitä. Niiden merkityssisältö muodostuu suhteessa ympäröivään maailmaan ja niiden merkitys on siksi hankalasti omaksuttavissa.
Nuottikuvan kokonaishahmotuksen kannalta on tärkeää ymmärtää sävelten suhteet toisiinsa. Esittelen tässä opinnäytetyössä säveljonon teorian, joka valaisee nuotinluvun hahmotusta tästä näkökulmasta. Sävelasteikko on jonomainen rakenne. Usein sävelien nimeämistä harjoitetaan yksi kerrallaan nuottiviivaston sävelpaikkoihin sitoen. Nuottikuvan kokonaishahmotusta kuitenkin helpottaa, jos nuottisymbolit viivastolla hahmottuvat osana jonoa.
Nuotinluvun oppimista näyttäisi siis vaikeuttavan musiikinopetuksessa käytettävien käsitteiden vaihtelevat merkityssisällöt. Myös käsitteiden suhteet toisiinsa jäävät helposti vähälle huomiolle. Opettaja voi helpottaa tilannetta olemalla johdonmukainen sanavalinnoissaan ja tuomalla esiin käyttämiensä sanojen yhteyksiä toisiinsa.
Kun nuottikuvan hahmotusta opetetaan, käytetään jatkuvasti käsitteitä, joilla on useita merkityksiä. Lisäksi soittotuntitilanteessa käytetään suomen kieltä usein varsin epäjohdonmukaisesti. Ratkaisevaan rooliin nuotinluvun hahmotuksen kannalta nousee kielen ja ajattelun kehittyminen lapsilla. Tässä opinnäytetyössä esittelen kielitieteellisen tutkimuksen niitä osa-alueita, jotka vaikuttavat musiikillisten käsitteiden kehittymiseen. Esim. sanat korkea, matala, ylöspäin ja alaspäin ovat ns. suhdekäsitteitä. Niiden merkityssisältö muodostuu suhteessa ympäröivään maailmaan ja niiden merkitys on siksi hankalasti omaksuttavissa.
Nuottikuvan kokonaishahmotuksen kannalta on tärkeää ymmärtää sävelten suhteet toisiinsa. Esittelen tässä opinnäytetyössä säveljonon teorian, joka valaisee nuotinluvun hahmotusta tästä näkökulmasta. Sävelasteikko on jonomainen rakenne. Usein sävelien nimeämistä harjoitetaan yksi kerrallaan nuottiviivaston sävelpaikkoihin sitoen. Nuottikuvan kokonaishahmotusta kuitenkin helpottaa, jos nuottisymbolit viivastolla hahmottuvat osana jonoa.
Nuotinluvun oppimista näyttäisi siis vaikeuttavan musiikinopetuksessa käytettävien käsitteiden vaihtelevat merkityssisällöt. Myös käsitteiden suhteet toisiinsa jäävät helposti vähälle huomiolle. Opettaja voi helpottaa tilannetta olemalla johdonmukainen sanavalinnoissaan ja tuomalla esiin käyttämiensä sanojen yhteyksiä toisiinsa.