Moniammatillinen yhteistyö raskaana olevan päihteitä käyttävän naisen hoitoketjussa
Hormia, Silja (2012)
Hormia, Silja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205218941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205218941
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ja kuvata pääkaupunkiseudulla moniammatillisen yhteistyön toimivuutta huumeita, alkoholia ja/tai lääkkeitä käyttävän naisen hoitoketjun eri tasoilla. Opinnäytetyö on osa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on laatia erityistukea tarvitsevan raskaana olevan huumeita, alkoholia ja /tai lääkkeitä (HAL) käyttävän naisen hoitoketju Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueelle.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui 15.11.2011 pidetyn alueellisen koulutuspäivän osallistujille tehdystä koulutuspalautteen kyselystä (n=83) ja hoitoketjun eri tasoilla työskenteleville asiantuntijoille tehdyistä 9 haastattelusta. Haastatellut asiantuntijat olivat sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa työskenteleviä hoito- ja sosiaalialan asiantuntijoita, jotka kohtaavat työssään huumeita, alkoholia ja/tai lääkkeitä käyttäviä raskaana olevia ja/tai synnyttäneitä naisia. Kyselyaineisto käsiteltiin manuaalisesti. Haastattelut toteutettiin teemoittain ja analysoitiin teoriaa ohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat, että yhteistyö koettiin hoitoketjun eri tasoilla melko sujuvaksi, mutta perusterveydenhuollossa työskentelevät asiantuntijat olivat keskimäärin tyytymättömämpiä yhteistyöhön kuin erikoissairaanhoidon parissa työskentelevät. Tähän vaikutti tiedon kulku, resurssipula ja henkilökunnan vaihtuvuus. Tiedon kulkua vaikeutti eri tietojärjestelmien suuri määrä ja salassapitovelvollisuuden tulkinta sosiaalitoimen ja äitiys- ja lastenneuvolan välillä. Osa terveydenhoitajista koki myös jäävänsä asiakastaan koskevien verkostopalaverien ulkopuolelle.
Yhteistyötä voidaan parantaa tutustumalla hoitoketjun eri tasoihin ja järjestämällä alueellisia pienimuotoisia yhteistyöpalavereita. Yhteistyöpalavereiden ideana on oman työn vertaaminen toisen toimintaan ja toisilta oppiminen. Myös koulutusta tulee lisätä ja painottaa dialogisen vuoropuhelun osaamista. Terveydenhoitajan rooli ja vastuu tulee selkiyttää asiakas ja potilaskohtaisesti huumeita, alkoholia ja tai lääkkeitä käyttävän raskaana olevan naisen hoidossa. Tämä parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä tiedon kulkua ja vähentää päällekkäistä työskentelyä.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui 15.11.2011 pidetyn alueellisen koulutuspäivän osallistujille tehdystä koulutuspalautteen kyselystä (n=83) ja hoitoketjun eri tasoilla työskenteleville asiantuntijoille tehdyistä 9 haastattelusta. Haastatellut asiantuntijat olivat sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa työskenteleviä hoito- ja sosiaalialan asiantuntijoita, jotka kohtaavat työssään huumeita, alkoholia ja/tai lääkkeitä käyttäviä raskaana olevia ja/tai synnyttäneitä naisia. Kyselyaineisto käsiteltiin manuaalisesti. Haastattelut toteutettiin teemoittain ja analysoitiin teoriaa ohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat, että yhteistyö koettiin hoitoketjun eri tasoilla melko sujuvaksi, mutta perusterveydenhuollossa työskentelevät asiantuntijat olivat keskimäärin tyytymättömämpiä yhteistyöhön kuin erikoissairaanhoidon parissa työskentelevät. Tähän vaikutti tiedon kulku, resurssipula ja henkilökunnan vaihtuvuus. Tiedon kulkua vaikeutti eri tietojärjestelmien suuri määrä ja salassapitovelvollisuuden tulkinta sosiaalitoimen ja äitiys- ja lastenneuvolan välillä. Osa terveydenhoitajista koki myös jäävänsä asiakastaan koskevien verkostopalaverien ulkopuolelle.
Yhteistyötä voidaan parantaa tutustumalla hoitoketjun eri tasoihin ja järjestämällä alueellisia pienimuotoisia yhteistyöpalavereita. Yhteistyöpalavereiden ideana on oman työn vertaaminen toisen toimintaan ja toisilta oppiminen. Myös koulutusta tulee lisätä ja painottaa dialogisen vuoropuhelun osaamista. Terveydenhoitajan rooli ja vastuu tulee selkiyttää asiakas ja potilaskohtaisesti huumeita, alkoholia ja tai lääkkeitä käyttävän raskaana olevan naisen hoidossa. Tämä parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä tiedon kulkua ja vähentää päällekkäistä työskentelyä.