Lisälämmöneristyksen vaikutus pientalon ulkoseinien energiankulutukseen ja rakennusfysikaaliseen toimintaan
Siponkoski, Teppo (2012)
Siponkoski, Teppo
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239559
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ulkoseinien ulko- ja sisäpuolisen lisäeristämisen vaikutuksia Talo Siponkosken ulkoseinien rakennusfysikaaliseen toimintaan. Tavoitteena oli pienentää ulkoseinien vuosittaista energiankulutusta ja vertailla ulko- ja sisäpuolisen lisäeristyksen vaikutuksia ulkoseinien lämpö- ja kosteuskäyttäytymiseen. Lisäksi työssä tutkittiin lisäeristysten vaikutusta ulkoseinien mahdolliseen biologiseen turmeltumiseen.
Ulkopuolisena lisäeristeenä käytettiin Isoverin RKL-31 FACADE –lisäeristettä ja sisäpuolisena lisäeristeenä Thermisolin Titan Gipsline –lisäeristettä. Ulkoseinien lämpö- ja kosteuskäyttäytymistä selvitettiin Dof-lämpö- sekä Wufi-1D-ohjelmilla.
Molemmat eristystavat ja materiaalit osoittautuivat ulkoseinissä rakennusfysikaalisesti toimiviksi, vaikka sisäpuolista lisäeristettä käytettäessä alkuperäisen ulkoseinärakenteen lämpötilat laskivat ja kosteuspitoisuudet nousivat. Sisäpuolisella lisäeristyksellä saavutettiin ulkopuolista lisäeristystä hieman suurempi säästö ulkoseinien vuosittaisessa energiankulutuksessa. Ulkopuolisen lisäeristyksen etuna olivat alkuperäisen ulkoseinän lämpötilojen nousu ja kosteuspitoisuuksien laskeminen. Huonona puolena oli ulkoseinien ulkoverhouksen välttämätön uusiminen eristystyön yhteydessä.
Opinnäytetyössä todettiin, että ulkoseinien rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta ulkopuolinen lisäeristäminen olisi turvallisempi vaihtoehto, mutta sisäpuolisella lisäeristyksellä säästettäisiin enemmän lämmitysenergiaa sekä mahdollisesti myös rakennuskustannuksia. Toimivamman kokonaisuuden päättämiseksi lisäeristysmenetelmien kokonaiskustannukset tulisi vielä selvittää ja niitä tulisi verrata keskenään.
Ulkopuolisena lisäeristeenä käytettiin Isoverin RKL-31 FACADE –lisäeristettä ja sisäpuolisena lisäeristeenä Thermisolin Titan Gipsline –lisäeristettä. Ulkoseinien lämpö- ja kosteuskäyttäytymistä selvitettiin Dof-lämpö- sekä Wufi-1D-ohjelmilla.
Molemmat eristystavat ja materiaalit osoittautuivat ulkoseinissä rakennusfysikaalisesti toimiviksi, vaikka sisäpuolista lisäeristettä käytettäessä alkuperäisen ulkoseinärakenteen lämpötilat laskivat ja kosteuspitoisuudet nousivat. Sisäpuolisella lisäeristyksellä saavutettiin ulkopuolista lisäeristystä hieman suurempi säästö ulkoseinien vuosittaisessa energiankulutuksessa. Ulkopuolisen lisäeristyksen etuna olivat alkuperäisen ulkoseinän lämpötilojen nousu ja kosteuspitoisuuksien laskeminen. Huonona puolena oli ulkoseinien ulkoverhouksen välttämätön uusiminen eristystyön yhteydessä.
Opinnäytetyössä todettiin, että ulkoseinien rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta ulkopuolinen lisäeristäminen olisi turvallisempi vaihtoehto, mutta sisäpuolisella lisäeristyksellä säästettäisiin enemmän lämmitysenergiaa sekä mahdollisesti myös rakennuskustannuksia. Toimivamman kokonaisuuden päättämiseksi lisäeristysmenetelmien kokonaiskustannukset tulisi vielä selvittää ja niitä tulisi verrata keskenään.