VTT:n prototyyppikehityksen prosessi ja 5S-menetelmän soveltaminen laboratorioympäristöön
Paavola, Mika (2012)
Paavola, Mika
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111011
Tiivistelmä
Työssä määriteltiin VTT:n Optiset laitteet ja mittausratkaisut -osaamiskeskuk¬sen prototyyppikehitysprosessin kulku ja sovellettiin 5S-menetelmää osaamiskeskuksen tuotanto- ja testaustiloihin. Työn tavoitteena oli saada selkeä kirjallinen kuvaus prosessista ja käyttöönottaa 5S-menetelmä yhteen tai useampaan työpisteeseen. Työ tehtiin VTT:n Oulun toimipisteessä.
Prototyyppikehitysprosessiin perehdyttiin työskentelemällä mekaniikkasuunnittelijana projektissa. Tuotanto- ja testaustiloihin tutustuttiin projektin edetessä, ja se lisäsi työn tekijän tuntemusta työpisteissä tehtävästä tutkimus-, mittaus-, testaus- ja kokoonpanotyöstä. Työtavat ja työssä tarvittavat työkalut tulivat tutuiksi, ja se helpotti 5S-menetelmän toteutusta.
5S-menetelmä toteutettiin yhteen laboratorioon menetelmän viittä vaihetta noudattaen. Menetelmän vaiheet ovat sortteeraus-, systematisointi-, siivous-, standardisointi- ja seurantavaihe. 5S-menetelmä on työkalu, jonka avulla pyritään aikaansaamaan ja säilyttämään työympäristön hyvä järjestys ja siisteys. Laboratoriossa työskentely muuttuu 5S-menetelmän käyttöönoton myötä aiempaa helpommaksi, mukavammaksi ja turvallisemmaksi.
Kirjallinen esitys prototyyppikehitysprosessin kulusta tiivistää prosessin helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Prosessin kulussa voi olla projektikohtaisesti eroja, mutta yleensä prosessi sisältää tutkimus-, määrittely- ja suunnitteluvaiheen, osien hankinnan sekä laitteen kokoonpanon ja testauksen. Kirjallista kuvausta prosessista tullaan käyttämään uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.
5S-menetelmän käyttöönotto jatkuu kyseisen osaamiskeskuksen muissa tiloissa. Työtä tullaan käyttämään esimerkkinä ja ohjenuorana suoritettaessa 5S-menetelmän käyttöönottoa muissa tuotanto- ja testaustiloissa.
Prototyyppikehitysprosessiin perehdyttiin työskentelemällä mekaniikkasuunnittelijana projektissa. Tuotanto- ja testaustiloihin tutustuttiin projektin edetessä, ja se lisäsi työn tekijän tuntemusta työpisteissä tehtävästä tutkimus-, mittaus-, testaus- ja kokoonpanotyöstä. Työtavat ja työssä tarvittavat työkalut tulivat tutuiksi, ja se helpotti 5S-menetelmän toteutusta.
5S-menetelmä toteutettiin yhteen laboratorioon menetelmän viittä vaihetta noudattaen. Menetelmän vaiheet ovat sortteeraus-, systematisointi-, siivous-, standardisointi- ja seurantavaihe. 5S-menetelmä on työkalu, jonka avulla pyritään aikaansaamaan ja säilyttämään työympäristön hyvä järjestys ja siisteys. Laboratoriossa työskentely muuttuu 5S-menetelmän käyttöönoton myötä aiempaa helpommaksi, mukavammaksi ja turvallisemmaksi.
Kirjallinen esitys prototyyppikehitysprosessin kulusta tiivistää prosessin helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Prosessin kulussa voi olla projektikohtaisesti eroja, mutta yleensä prosessi sisältää tutkimus-, määrittely- ja suunnitteluvaiheen, osien hankinnan sekä laitteen kokoonpanon ja testauksen. Kirjallista kuvausta prosessista tullaan käyttämään uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.
5S-menetelmän käyttöönotto jatkuu kyseisen osaamiskeskuksen muissa tiloissa. Työtä tullaan käyttämään esimerkkinä ja ohjenuorana suoritettaessa 5S-menetelmän käyttöönottoa muissa tuotanto- ja testaustiloissa.